Hedelmöityshoidon salliminen myös yksinäisille naisille ja naispareille piti kansanedustajat tiukasti omissa poteroissaan eduskunnan torstai-iltana käymässä keskustelussa. Kumpikin leiri perusteli näkemyksiään lasten oikeuksilla, eikä tunnekuohuiltakaan kokonaan vältytty.
Nykyisen sallivan käytännön takana olevat uskoivat, että lapsilla on oikeus syntyä myös muihin kuin perinteisiin perheisiin. Hedelmöityshoidon rajaamista vain naisen ja miehen muodostamille pareille kannattavat uskoivat vakaasti, että lapsella on oikeus sekä isään että äitiin.
Lakivaliokunnan enemmistön omaksuman tiukemman linjan esitellyt keskustan Esko Ahonen muistutti, että avioliitto ja avioliitonomainen suhde on perustuslakivaliokunnankin mielestä erityisasemassa muihin perhemuotoihin nähden. Kyse on erityisistä yhteiskunnan tulevaisuuteen liittyvistä arvoista.
Toiseen leiriin valiokunnassa lukeutunut Tatja Karvonen (kesk.) piti tärkeänä, että laki sallii Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan jatkuneen käytännön. Yksinäisten naisten ja naisparien hoitoja ei jatkossakaan kustannettaisi pääsääntöisesti julkisista varoista. Karvosen mukaan äidin ja lapsen muodostavat perheet on hyväksytty tasa-arvoisiksi muiden perheiden kanssa. Naisilla on tällä hetkelläkin oikeus esimerkiksi adoptoida yksin. Rajoitetun lain säätäminen ei myöskään estäisi yksinäisiä naisia hankkimasta lapsia esimerkiksi ulkomailta haettavan hedelmöityshoidon avulla.
Oikeusministeri Leena Luhtanen (sd.) korosti, että Suomessa tarvitaan hedelmöityshoidolle selkeät pelisäännöt määrittelevä laki. Isyyslakia on lisäksi muutettava siten, ettei tällaisen hoidon tuloksena syntyvän lapsen isästä ole epäselvyyttä.
Luhtanen puolusti sijaissynnytystä koskevien säännösten puuttumista lakiesityksestä tässä vaiheessa. Hänen mukaansa asiaan liittyy suuria oikeudellisia ja yhteiskunnallisia riskejä, kun synnyttäjä ei esimerkiksi halua luovuttaa lasta tai ns. tilaajat ottaa sitä vastaan.
Oikeuksia on monenlaisia
Lakivaliokunnan enemmistön kantaa kiitellyt kristillisdemokraattien Päivi Räsänen arveli vastustajien puoltavan lasten oikeuksien sijasta aikuisten oikeutta saada lapsi haluamallaan tavalla. Hän epäili, että oven takana odottaa jo esitys homoparien adoptio-oikeudesta. Räsästä oli järkyttänyt vastustajien käyttämä "näennäistieteellinen ja syrjivä" peruste, jonka mukaan isän puuttumisesta ei ole lapselle mitään haittaa.
-- Jos vastakkain on asetettava miehettömän naisen lapsettomuus tai lapsen isättömyys, lainsäätäjän tulee asettua heikomman osapuolen eli lapsen puolelle, hän summasi.
Minna Sirnö (vas.) oli puolestaan vakuuttunut siitä, ettei lapsen etu ole se, ettei lasta ole olemassa. Hän varoitti luokittelemasta erilaisia perheitä paremmuusjärjestykseen. Jyrki Kasvi (vihr.) kyseli, ovatko kansanedustajat valmiita katsomaan sateenkaariperheiden lapsia silmiin ja sanomaan, että heidän äitinsä on tehnyt väärin synnyttäessään heidät.
Seppo Lahtelan (kesk.) mielestä nainen olisi luotu kaksineuvoiseksi, jos hänen olisi tarkoitus saada yksin lapsia. Timo Soini (ps.) sanoi, että hänelle teki tiukkaa yhtyä edes lakivaliokunnan enemmistön kantaan. Hänen mielestään lasten tulee syntyä avioliitossa ja myös hedelmöityshoidot pitäisi rajata vain avioliitossa oleville.