Keskustaoppositio ja alueministeri Martti Korhonen (vas.) sanailivat keskenään, kun eduskunta päätteli hallituksen tulevaisuusselonteon käsittelyä keskiviikkona. Opposition mielestä hallitus on passiivinen alueiden kehittämisessä ja tuki on annettu kasvukeskuksiin.
Kun heti perään jokunen pääkaupunkiseudun edustajakin oli noussut valittamaan kotiseutunsa kohtelua, ministeri päivitteli, että miljardeja on siirrelty, mutta kukaan ei tunnusta saaneensa mitään.
Mirja Ryynänen (kesk.) surkutteli muuttoliikettä pois maaseudulta ja erityisesti työikäisten lähtöä. Tuloksena alkaa olla vinoutuneempi väestörakenne kuin yhdessäkään toisessa EU-maassa.
Korhonen vastasi, että nyt ei muuteta enää harvoihin kasvukeskuksiin, vaan muuttajia saavien paikkakuntien määrä on lisääntynyt.
"Sitä juuri alueiden kehittämisessä on tavoiteltu, ja siinä on onnistuttu", Korhonen jatkoi.
Kun keskustelun virittäjänä ollut eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mietintö oli lavea ja korosti suurta määrää asioita, keskustelukin oli sen mukaista. Tasapainoisen Suomen kehityksestä löytyi kivuttomasti linkki jopa sellaiseen asiaan, että eläkkeiden ns. taitettua indeksiä pitää vastustaa.
Ylevät puheet osaamisen tärkeydestä saivat Liisa Jaakonsaaren (sd.) kysymään haastavasti, vallitseeko Suomessa henkinen laiskuus ja yrittäjyyden puute. Hän kertoi kokemuksistaan joulun aikana Kuusamossa.
"Kuusamossa yleisin kieli oli silloin venäjä, mutta yhdessäkään kaupassa eikä missään ollut julisteita venäjäksi. Jos mennään Intian Goaan tai Marokkoon, siellä meitä palvellaan suomeksi. Kenen vika on, että Kuusamon matkailutyöntekijät eivät osaa viittä sanaa venäjää?"
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) torjui tutkimuksiin vedoten väitteen, että Suomi olisi jakautumassa kahtia. Totuus näyttää Lipposen mukaan sen sijaan olevan, että maaseutu on jakautumassa kahtia. Maataloudessa jatkuva nopea muutos kohtelee maaseutua eri puolilla maata eri tavoin.
Lipposen mielestä maaseudun kannalta on sitä parempi, mitä laajempi ja monipuolisempi aluekeskusten verkosto maasta löytyy. Aluekeskusten luominen onkin ollut hallituksen aluepolitiikan kulmakivi.
Arvostelijoille Lipponen vastasi, että Suomen aluepolitiikka on saanut tunnustusta myös muualta. Pohjoismaisissa selvityksissä Suomen aluepolitiikkaa on pidetty johdonmukaisimpana.