Eduskunta aloitti tiistaina lopullisen henkisen taiston viidennen ydinvoimalan rakentamisesta. Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen illansuussa aloitettu debatti äityi aika ajoin kiihkeäksikin, ja minuuttiin rajatut puheenvuorot eivät tahtoneet edustajille riittää.
Valiokunnissa talven ja kevään ajan asiasta asiantuntijoita kuulleilla sekä lausuntoja ja mietintöä laatineilla kansanedustajilla oli nyt energiatietoutta enemmän kuin helmikuun lähetekeskustelussa. Väittelyä ydinvoiman kannattajien ja vastustajien kesken käytiin silti pitkälti tutuin argumentein, niin talouden, aluepolitiikan, turvallisuuden, huoltovarmuuden kuin ympäristönkin näkökulmista.
Lisäydinvoiman vastustajien kiihkeimpiä hyökkäyksiä saivat torjua urakalla kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre (sd.) ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Leena Luhtanen (sd.)
Ydinvoimakeskustelua jatketaan vielä keskiviikkona ja torstaina. Lisäydinvoiman kohtalo ratkeaa perjantain äänestyksessä.
Maakaasu ei
realismia
Keskustelun avasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Luhtanen, joka esitteli valiokunnan ydinvoimamyönteisen mietinnön perusteluineen ja "risupaketiksikin" kutsuttuine lausumineen. Seuranneissa ryhmäpuheenvuoroissa otettiin kantaa niin sekä lisäydinvoiman puolesta kuin sitä vastaankin. Kierroksen aloittanut SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki arvioi ns. KIO-kakkosen eli maakaasuvaihtoehdon käytännössä poissuljetuksi.
"Näköpiirissä ei ole voimantuottajaa, joka olisi valmis investoimaan tähän sähköntuotantotapaan", Kalliomäki totesi. Hän varoitti puheenvuoronsa päätteeksi myös ilmastonmuutoksen vaaroista.
" Ilmastokaasujen päästöt Suomessa ja missä muuallakin voivat olla se oljenkorsi, joka laukaisee peruuttamattoman ilmaston muutoksen. Tämä riski ulottuu yhtä pitkälle tulevaisuuteen kuin ydinjätteen aiheuttama", Kalliomäki totesi.
Keskustan ryhmäpuhuja Mari Kiviniemi joutui ottamaan puheenvuorossaan huomioon ryhmänsä asiassa jakaantuvat näkökannat. Ydinvoiman vastustajiin kuuluva Kiviniemi painotti kuitenkin, että keskustan energiavaihtoehdon perusta on uusiutuvien energiantuotantomuotojen edistämisessä. Erityisen paljon potentiaalia on bioenergian käytön mahdollisuuksissa, hän totesi.
Kevytmeetvurstia
terveystuotteena
Kokoomuksen Hanna Markkula-Kivisilta huomautti, että maakaasun markkinoiminen puhtaana energiamuotona on kuin kevytmeetvurstin markkinoimista terveystuotteena.
"Siinä on kyllä rasvaa vähemmän kuin varsinaisessa tuotteessa, mutta silti noin 20 prosenttia, mikä ei ole vähän".
Markkula-Kivisilta kiitteli lobbauksen ja ydinvoiman kannattajien tämänkertaista maltillisuutta.
"Sen sijaan vastustajilta on päivittäin ja runsaasti tullut viestejä ainakin minun sähköpostiini. Kummallisinta ehkä on, että osa näistä kampanjoista näyttää olevan ulkomailta päin johdettuja - tai ainakin viestit saapuvat ulkomailta", Markkula-Kivisilta ihmetteli.
Vasemmistoliiton Outi Ojala esitti ryhmäpuheenvuoronsa päätteeksi hallituksen periaatepäätöksen hylkäämistä, vaikka puolueen eduskuntaryhmässä on muutamia lisäydinvoiman kannattajia. Puheenvuorossaan hän muistutti ydinvoiman eettisistä ongelmista ja turvallisuusriskeistä.
"Ydinvoima myös pahentaa ilmastonmuutoksen taustasyytä, energiankulutuksen jatkuvaa kasvua ja hidastaa siirtymistä kohti kestävää energiantuotantoa", Ojala huomautti.
Vihreiden Osmo Soininvaara muotoili saman asian niin, että "ydinvoima torjuu kasvihuoneilmiötä kuin viinaryyppy krapulaan". Maakaasuvaihtoehdon arvostelijoille hän totesi, että maakaasutoimitukset ovat olleet paljon varmempia kuin ydinvoimalat.
"Mitään huomiota ei ole kiinnitetty siihen, mistä saadaan korvaavaa sähköä, jos 1 600 megawatin ydinvoimala joudutaan pysäyttämään keskitalvella."
Soininvaara totesi, että uusi 1 600 MW:n ydinvoimala sisältäisi oikeastaan viidennen ja kuudennen, ehkä seitsemännenkin ydinvoimalan yksissä kuorissa.
Esimerkkiä
Kiinalle ja Intialle
RKP:n Ola Rosendahl piti tärkeänä, että Suomi edistää kestävää kehitystä globaalilla tasolla kehittämällä energianiukkoja ja puhtaita teknologioita, joita sitten Intian ja Kiinan kaltaiset maat voivat käyttää.
"Voi pitää paikkansa, että ydinvoima ei ole vaarallisempi kuin monet muut nyky-yhteiskunnan keksinnöt, mutta on myös totta, että kyse on tekniikasta, jota pystytään käsittelemään jokseenkin hyväksyttävästi ainoastaan kourallisessa maita."
Puheenvuoronsa päätteeksi Rosendahl ilmoitti, että RKP:n ryhmä kannattaa hallituksen esityksen hylkäämistä.
Talousvaliokunnassa ydinvoimamyönteiselle kannalle päätynyt kristillisdemokraattien Marja-Leena Kemppainen totesi ryhmänsä puolesta, että hyviä vaihtoehtoja ei ole tarjolla.
"Olemmekin tilanteessa, jossa joudumme valitsemaan mielestämme vähemmän haitallisen vaihtoehdon ja päätöksen kanssa on vain tultava toimeen", Kemppainen sanoi.
Perussuomalaisten Raimo Vistbacka arvosteli mm. sitä, että ilman kansanäänestystä ydinvoimapäätös tapahtuu liian kapealla pohjalla, koska kaikilla kansanedustajilla ei todellisuudessa ole vapaita käsiä päättää kannastaan itsenäisesti.
"Esimerkiksi ydinvoimaa vastustavaan, SAK:lta tukea saavaan demariedustajaan törmääminen on paljon todennäköisempää kuin valkoselkätikan näkeminen Kaivopuistossa", Vistbacka piikitteli.