Eduskunnan selkeä enemmistö suhtautuu suopeasti suomalaisen sotilasosaston osallistumiseen EU:n päivystävään taisteluosastoon ensi vuoden alussa. Periaatteellista kiistaa käytiin torstain täysistunnossa edelleen siitä, pitäisikö EU:n operaatioilla olla aina YK:n valtuutus.
Asiasta joudutaan äänestämään perjantaina vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilän esityksen pohjalta. Ulkoasiainvaliokunta ja hallitus eivät pidä YK:n mandaattia ehdottomana edellytyksenä operaation käynnistämiselle.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) muistutti, että asiasta tehtiin kattava arvio jo kriisinhallintalain käsittelyn yhteydessä. Tennilän mielestä EU:n taistelujoukkojen luomisessa "haiskahtaa pyssyusko". Siitä ei ole apua, koska pahenevan turvallisuustilanteen taustalla ovat laaja köyhyys ja epäoikeudenmukaisuus.
Jaakonsaari muistutti EU:n olevan suurin kehitysavun antaja. Sen ohella tarvitaan hänen mielestään myös sotilaallista kriisinhallintaa, kuten Länsi-Balkanin rauhoittaminen osoitti.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz piti hänkin selvänä, että kurjuus ruokkii kriisejä ja luo kasvupohjaa ääriliikkeille. Sen kanssa ei ole ristiriidassa valmius puuttua kriiseihin eikä kyky ehkäistä ennalta siviilien ja syyttömien surmaamista.
Bjarne Kallis (kd.) huomautti, etteivät suomalaiset lähde EU:n nopean toiminnan joukkoihin sotimaan, vaan estämään tulipalojen syntymistä. Rakenteellinen köyhyys oli myös Erkki Pulliaisen (vihr.) mielestä se tekijä, joka ruokkii terrorismia. Nyt tarjottu torjuntakeino on kuitenkin kallein mahdollinen, kun joukot lähetetään 6 000 kilometrin päähän toimimaan poliiseina sotilaan valtuuksin.