Oulu Kempeleen yläasteen 9G-luokan Riina Laurila ja Marie Hienonen ovat innoissaan, kun pääsevät näkemään eduskunnan toimintaa paikan päälle ja tapaamaan ministereitä sekä kansanedustajia. He ovat kaksi onnekasta, jotka pääsevät koulun edustajina Nuorten parlamentin kymmenvuotisjuhlaistuntoon 11. huhtikuuta.
"On tosi siistiä nähdä, mitä siellä oikeasti tehdään", Laurila sanoo.
Kumpikin sanoo seuraavansa politiikkaa päivittäin vähintään television uutisista. Alueen pääsanomalehden Kalevan sivuista he selaavat otsikot, joista haaviin tarttuvat kiinnostavimmat.
"Kyllähän se Ilkka Kanervan (kok.) tekstiviestikohu taitaa olla silmiinpistävin asia tällä hetkellä", Laurila naurahtaa.
"Olin Thaimaassa lomailemassa, ja jopa siellä Kanervan tunki esiin suomalaisten iltapäivälehtien lööpeistä", Hienonen jatkaa.
Nuoret arvelevat, että viime aikoina pinnalla ollut poliitikkojen julkisuus, joka liittyy yksityiselämään, saa yhtäältä nuoria kiinnostumaan politiikasta. Toisaalta huomio menee asioista sivuraiteille ja pilaa politiikan mainetta.
"Skandaalien kautta ihmiset kiinnostuvat politiikasta tietysti enemmän, koska ihmismieli on utelias", Laurila sanoo.
"Osoittaahan kaikki tämä, että poliitikot ovat normaaleja ihmisiä. Näyttää olevan myös niin, että jos on kuuluisa, niin joka ikinen sana mitä sanoo, voidaan painaa lehteen", Hienonen lisää.
Nuorten hyvinvointi huolettaa
Laurila ja Hienonen ovat valmistautuneet matkaan miettimällä kysymyksiä Nuorten parlamentin täysistunnon kyselytunnilla, joka pidetään puolilta päivin.
Täysistunnossa kokoontuvat kaikki Nuorten parlamenttiin osallistuvat 199 koululaista. Kysymyksiin vastaavat valtioneuvoston jäsenet, ja puheenjohtajana toimii eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.).
"Meitä huolettaa lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi. Asia on tullut pinnalle varsinkin nyt Jokelan koulun tapauksen jälkeen. Ajattelimme kysyä, miten hallitus aikoo toimia, että vastaava ei toistuisi koskaan", Laurila sanoo.
Nuorten parlamenttiin osallistuvat voivat lähettää kysymyksiään valtioneuvostolle etukäteen sähköpostilla. Reissulle lähtee mukaan Kempeleen yläasteen historian lehtori ja oppilaskunnan ohjaava opettaja Sami Paananen. Hän arvelee, että kempeleläiset voivat olla tyytyväisiä, jos saavat läpi yhden oman kysymyksensä. Tunti on lyhyt aika, ja kysymysten esittäjiä on paljon.
"Etukäteenkin lähetettyjä kysymyksiä tulee todennäköisesti satoja. Kaikki kysymykset osoitetaan koko valtioneuvostolle. Yksittäisiltä ministereiltä ei voi kysyä", Paananen kertoo pelin säännöistä.
Vaikuttaminen
on ihanaa
Laurilan, Hienosen ja Paanasen lisäksi Helsinkiin lähtee toimittajaoppilas Mikko Isomaa Kempeleen lukiosta. Yläasteelta matkaan lähtevät valittiin oppilaskunnan hallituksen jäsenistä arpomalla, koska kaikki olivat halukkaita.
Kempeleessä kouludemokratia toimii siten, että luottamusoppilaat äänestetään oppilaskuntaan. Laurila pitää saamastaan luottamuksesta alkavalla poliitikon urallaan.
"Tämä on aivan ihanaa, koska tässä pääsee vaikuttamaan asioihin, oppii uutta ja saa kokemusta", hän kehuu.
Molempien mielestä on vielä liian aikaista sanoa mitään asettumisesta ehdolle joskus oikeaan politiikkaan.
Nuoret parlamentaarikot eivät tee matkastaan koululle erillistä raporttia mutta lupaavat jakaa kokemuksensa tovereilleen. Paananen sanoo, että yhdeksäsluokkalaisten yhteiskuntaopin tunneilla talous on tullut ennen politiikkaa, jota saatetaan juuri ja juuri ehtiä alkaa käsitellä ennen Nuorten parlamenttia.