Tahmeasti eduskunnassa edennyt lakiesitys transseksuaalin sukupuolen juridisesta vahvistamisesta hyväksyttiin keskiviikon täysistunnossa sisällöltään sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisena. Laista jouduttiin kuitenkin äänestämään moneen kertaan vastaehdotuksien vuoksi.
Lain tarkoituksena on parantaa transseksuaalien oikeuksia ja helpottaa heidän sopeutumistaan yhteiskuntaan. Samalla on tarkoitus selkiyttää maistraattien toimintaa, kun sukupuolen vahvistamiselle säädetään yhtenäiset edellytykset ja määritetään nykyistä selkeämmin mahdollinen ajankohta.
Häviävän pientä marginaaliryhmää koskevan lain eteneminen eduskunnassa oli poikkeuksellisen takkuista.
Lain sisältö meni keskiviikkona kohta kohdalta äänestykseen keskustan Niilo Keräsen esityksistä, joita kannatti kristillisdemokraattien Päivi Räsänen.
Äänestyksissä Keräsen ja Räsäsen esitykset kaatuivat peräjälkeen noin 50 äänellä.
Keränen esitti lakiin muutoksia, joita hän ja muutamat muut keskustan ja kristillisdemokraattien edustajat esittivät jo sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön kirjauttamassaan vastalauseessa.
Vastalauseessa haluttiin sukupuolenvaihdoksen vahvistamisen edellytykseksi mm. 30 vuoden ikä ja se, ettei kyseinen henkilö ole alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja.
Vahvistamisen edellytyksenä olisi pitänyt olla henkilön esittämä lääketieteellinen selvitys kuulumisesta pysyvästi vastakkaiseen sukupuoleen.
Hallituksen esityksessä olisi riittänyt lääketieteellinen selvitys siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa.
Vastalauseen tekijöiden mielestä sanamuoto ”kokee kuuluvansa” ei täytä sitä täsmällisyysvaatimusta, mitä lakitekstiltä edellytetään.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta teki hallituksen esitykseen varsin paljon muutoksia lain nimikettä myöten.
Valiokunta katsoi, että samaa sukupuolta olevien henkilöiden rekisteröidyn parisuhteen tulisi muuttua avioliitoksi, jos suhteen toinen osapuoli vaihtaa sukupuolta.
Samalla tavoin avioliitto muuttuisi rekisteröidyksi parisuhteeksi, jos aviopuolisot eivät enää olisi eri sukupuolta.
Vastalauseen laatijoiden mielestä tässä kohtaa rekisteröity parisuhde rinnastuu liian läheisesti avioliittoon.
Hallituksen lähtökohtana oli se, ettei vahvistamista hakeva henkilö saa olla avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.
Jo lakivaliokunnan lausunnossa kiinnitettiin kuitenkin huomiota siihen, että noin kymmenen prosenttia sukupuolen korjausprosessiin hakeutuvista henkilöistä on tällaisessa liitossa. Jos oikeussuhde katkeaisi, sillä olisi vaikutusta mm. perhe-eläkkeen saamiseen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta lisäsi lakiesitykseen myös vaatimuksen siitä, että sukupuolen vaihdoksen vahvistamisen edellytyksenä on kumppanin antama kirjallinen suostumus.
Vieraassa valtiossa tehty lainvoimainen päätös uudesta sukupuolesta olisi Suomessa pätevä ilman vahvistusta tietyin edellytyksin.