Eduskunta torjuu rikosvastuun alaikärajan alentamisen. Rikosvastuuikäraja sisältyi eduskunnan tiistaina käsittelemään laajempaan pakettiin rikosoikeuden yleisten oppien uudistuksesta.
Jo lakivaliokunta torjui rikosvastuun ikärajan alentamisen yksimielisesti. Ikärajan alentamista ei tosin ole kukaan eduskunnalle esittänytkään, vaan se on tehnyt sen itse: viime talvena toistasataa edustajaa eri puolueista vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuunottamatta allekirjoitti kokoomusedustaja Jouni Lehtimäen lakialoitteen, jossa rikosvastuun alaikäraja olisi kokonaan poistettu.
Tiistaina asiasta keskusteltiinkin eduskunnassa kipakasti. Vihreiden Kirsi Ojansuu otti jo alkajaisiksi puheeksi Lehtimäen aloitteen, josta useat allekirjoittajat ovat jälkikäteen ilmoittaneet sanoutuvansa irti. Ojansuu piti uskomattomana sitä, että aloite sai taakseen 102 allekirjoittajaa.
"Ja kun katsoin sitä nimiluetteloa niin vielä hätkähdin. Jotta uskoo tällaisten keinojen purevan, täytyy ihmiskuvan olla hyvin yksioikoinen ja mekanistinen", Ojansuu päivitteli ja kysyi ajatellaanko todella, että lasten tuominen lastensuojelun piiristä rikosoikeuden piiriin olisi lapsen tai perheen etu.
"Tässä menee kirjaimellisesti ja surutta lapsi pesuveden mukana", hän puuskahti.
Kohutun lakialoitteen isä Lehtimäki puolusti aloitettaan sillä, etteivät lastensuojelun toimet enää riitä, vaan tarvitaan myös rikoslain keinoja: kovempia otteita kouluille ja poliiseille mahdollisuuksia puuttua ongelmiin.
"Oikeudenmukaisia keinoja, jotka ottavat huomioon yksilön nuoren iän", Lehtimäki selvitti.
Edustaja Susanna Rahkonen (sd.) arveli, ettei Lehtimäki tunne YK:n lasten oikeuksien sopimusta, joka edellyttää nimenomaisesti konkreettisen vastuuikärajan säätämistä. Lehtimäki vastasi sopimuksen lähtevän siitä, että nolla vuottakin riittää, jos on määritelty menettely, millä tavalla nuoren tekemät rikokset rangaistaan ja tutkitaan.
Lehtimäki sai keskustelussa sivustatukea mm. keskustan Kari Myllyniemeltä, joka huomautti, ettei allekirjoittajien tarkoituksena ole suinkaan ollut lasten sulkeminen vankiloihin. Edustaja Seppo Lahtela (kesk.) katsoi, että jos kykenee tekemään rikoksen, kykenee siitä myöskin vastaamaan.
Lapsia turhaa viedä oikeuteen
Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) ei pitänyt järkevänä lähteä viemään alle 15-vuotiaita oikeusprosessiin, koska sillä ei ole tarjota sellaisia seuraamuksia, joita heihin voisi soveltaa. Sakot menevät vanhempien maksettaviksi, eikä vankiloilla ole kuin kielteisiä vaikutuksia tuonikäisiin tekijöihin, oikeusministeri huomautti.
Koskinen sanoi odottavansa lähiaikoina kuitenkin nuorisorikostoimikunnalta mietittyjä malleja alaikäisten rikostentekijöiden seuraamuksiksi. Yhtenä mahdollisuutena hän piti sovittelumenettelyn kehittämistä.
Rikosvastuuikärajan alentamista perusteltiin asiasta tehdyissä eduskunta-aloitteissa mm. sillä, että lapset kehittyvät fyysisesti ja psyykkisesti nopeammin kuin sata vuotta sitten nykyistä rikoslakia säädettäessä.
Fyysisen kehityksen aikaistumisen valiokunta tunnusti, mutta ei saanut psyykkisen kehityksen aikaistumisesta näyttöä yhdeltäkään asiantuntijalta.
"On jopa arvioitu, että lapset ja nuoret itsenäistyvät ja pystyvät harkitsevaan päätöksentekoon entistä vanhempina", valiokunta huomautti.
Valiokunta piti rikosoikeudellista vastuuikärajaa kriminaalipoliittisena kysymyksenä, jota ei ratkaista pelkästään arvioimalla lasten keskimääräistä kehitystä, eikä rikosoikeudellisen järjestelmän tule olla ensisijainen keino puuttua lasten ja nuorten rikolliseen käyttäytymiseen.