Eduskunta hyväksyi perjantaina Suomen tavoitteet edessä olevia EU:n perustuslakineuvotteluja varten. Hallituksen linjaukset hyväksyttiin ilman olennaisia muutoksia. Opposition kaikki muutosesitykset kaatuivat äänestyksissä.
Eduskunta äänesti muun muassa siitä, pitäisikö Suomessa järjestää neuvoa-antava kansanäänestys uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta. Timo Soinin (ps.) ehdotus kansanäänestyksestä hylättiin luvuin 141-36.
Enemmistö oli samalla kannalla kuin eduskunnan ulkoasiainvaliokunta, joka jätti asian tässä vaiheessa avoimeksi. Valiokunta kirjasi mietintöönsä, että päätös kansanäänestyksen järjestämisestä riippuu mitä suurimmassa määrin poliittisista arvioista, ja niitä voidaan luotettavimmin tehdä vasta, kun uuden sopimuksen lopullinen sisältö on selvillä.
Sitoutumista kansanäänestykseen jo tässä vaiheessa kannattivat äänestyksessä vasemmistoliitto, vihreät, perussuomalaiset sekä osa kristillisdemokraattien edustajista.
Vihreiden mielestä vasemmistoliiton ja perustuslaillisten halu nostaa asia äänestykseen jo nyt ei välttämättä ollut järkevää. Taustalla oli pelko, että häviötä tulkittaisiin ikään kuin eduskunta olisi nyt torjunut kansanäänestyksen järjestämisen.
Vihreät varoittelivat, että kiirehtiminen asiassa voikin todellisuudessa kääntyä kansanäänestyksen järjestämistä vastaan.
Soini ehdotti myös, että eduskunta olisi vaatinut kristillisten arvojen kirjaamista Euroopan unionin perustana oleviksi arvoiksi. Ehdotus hylättiin äänin 162-13.
Hylättyjen ehdotusten roskakoriin päätyi myös Suvi-Anne Siimeksen (vas.) ehdotus, että sotilaallisten turvatakuiden kirjaaminen EU-sopimukseen pitää estää vaikka veto-oikeutta käyttämällä.
Eduskunnan enemmistö myötäili hallituksen toivetta, että sen käsiä ei sidottaisi ennakolta ja että neuvottelujen lopputulosta arvioidaan aikanaan kokonaisuutena.