Eduskunta hyväksyi keskiviikkona neljän vuoden jatkoajan ylioppilastutkinnon rakennekokeilulle. Rakennekokeiluun osallistuvissa kouluissa abiturientit voivat korvata esimerkiksi toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeen muilla aineilla, sillä vain äidinkielen koe on kaikille pakollinen.
Lisäksi pitää kirjoittaa vähintään kolme ainetta toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matematiikan ja reaalikokeen joukosta.
Eduskunta keskusteli asiasta vielä lopullisessa käsittelyssäkin pitkään ja hartaasti. Huolta kannettiin varsinkin ruotsin kielen asemasta, mutta myös tutkintorakenteesta ja yo-tutkinnon sivistävyydestä laajemminkin.
Kokeilussa on nykyisin mukana kolmisenkymmentä lukiota. Valtaosa suomenkielisten lukioiden rehtoreista kannattaa kokeilun vakinaistamista ylioppilastutkinnon uudeksi malliksi, mutta ennen muuta RKP:n vastustuksen vuoksi lopullinen ratkaisu jää uudelle hallitukselle.
Eduskunta hyväksyi myös sivistysvaliokunnan esittämän lausuman, jonka mukaan hallituksen tulee seurata rakennekokeilun toteutumista ja oppimistuloksia. Jos tulokset näyttävät uhkaavan koulutuksen tasa-arvoa tai kansalliskielten osaamista, asiaan pitää puuttua.