EU:n uusi perussopimus päätyy eduskunnan käsiteltäväksi maaliskuussa. Uusittu Lissabonin sopimus on sisällöltään lähes sama kuin ratifiointiongelmiin tyssännyt perustuslaillinen sopimus, jonka Suomi ehti jo kertaalleen ratifioida.
Koska sopimukseen sovittiin viime vuonna muutoksia, pitää eduskunnan kuitenkin käsitellä ja vahvistaa teksti uudelleen.
Eduskunta päättää käsittelyaikataulustaan itse, mutta saattaa ehtiä ratifioida sopimuksen jo ennen kesätaukoaan.
Kaikki EU-maat pyrkivät vahvistamaan sopimuksen kuluvan vuoden aikana, niin että se ehtii astua voimaan ensi vuoden alussa. Uudesta sopimuksesta työstetään parhaillaan koosteversiota kaikilla virallisilla kielillä. Siihen kootaan eri EU-sopimusten artiklat yhtenäiseksi tekstiksi. Tarkoitus on, että kaikki kieliversiot sopimuksesta olisivat käytössä huhtikuun puolivälissä.
EU-maista ainoastaan Irlanti järjestää uudesta sopimuksesta kansanäänestyksen. Ranska, jonka kansanäänestys oli osaltaan kaatamassa perustuslaillista sopimusta, on jo ratifioinut Lissabonin sopimuksen, tällä kertaa parlamentaarisesti.
Lissabonin sopimus tuo mukanaan muutoksia EU:n toimintatapoihin. EU saa yhteisen presidentin, joka johtaa EU:n huippukokousten työtä. Ulkopoliittinen edustaja saa nykyistä keskeisemmän tehtävän ja toimii myös komission varapuheenjohtajana.
Lisäksi komission jäsenmäärää supistetaan, niin että kaikilla jäsenmailla ei enää ole aina kansalaistaan komission jäsenenä, vaan tehtävässä kierrätetään eri maiden kansalaisia.
EU-parlamentin vaikutusvalta kasvaa, kun se saa osallistua entistä useamman asian päättämiseen. Kansalaiset voivat osallistua EU-päätöksentekoon myös suoraan; miljoona allekirjoittajaa useasta EU-maasta voi pyytää komissiota ottamaan jonkin asian käsiteltäväksi.