Eduskunta vahvistaa tiistaina kantansa lähivuosien turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskeviin linjauksiin. Hallitus saa eduskunnan enemmistön tuen, mutta päätöstä on edeltänyt epätavallisen ärhäkäs keskustelu. Sellaisena se jatkui myös maanantaina, kun eduskunta aloitti hallituksen selonteon päätöskäsittelyn.
Hallitusta haastamaan lähtenyt kokoomus ajaa eduskunnan kannanotoksi sitä, että Suomea ei voi enää pitää perinteisessä mielessä sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Oppositiojohtaja Jyrki Kataisen mielestä näin on siksi, että Suomi on saanut muilta EU-mailta turvatakuut ja samalla sitoutunut auttamaan toisia hädän hetkellä.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) puolusti hallituksensa ajamaa linjausta, jonka mukaan Suomi on edelleen "sotilaallisesti liittoutumaton". Natosta käyty keskustelu sai Vanhaselta huutia. Se on saanut hänen mielestään piirteitä, jotka saisivat vanhat kremlologit tai oppimestarit punastumaan.
- Tämä on välillä ollut saivartelua pahimman kaavan mukaan, Vanhanen puuskahti ja ilmoitti hallituksen kyllä ilmoittavan "selkokielellä", jos linja muuttuu.
Hallituksen turvaselonteon käsittelyä eduskunnassa ovat leimanneet erimielisyydet ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnan välillä sekä erilaiset näkemykset myös eduskuntaryhmien sisällä. Uuden säröääneen hallitusrintamaan järjesti tiistaina RKP:n ryhmäpuhuja Christina Gestrin, joka piti puhetta liittoutumattomuudesta vanhan liturgian toistamisena.
Nato-linjauksissa rohkeampaa linjaa ajanut ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) keksi, että Nato on Suomelle "salarakas". Suhde on tiivis ja syvä, mutta siitä on sopimatonta puhua avoimesti. Jaakko Laakso (vas.) vastasi, että kansankielessä puhutaan suoremmin "pettämisestä".
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kauko Juhantalo (kesk.) kiisti tiedot, joiden mukaan presidentti Tarja Halonen olisi ohjannut tai komennellut eduskunnan kannanmuotoilua hänen valiokunnassaan.
Kokoomus haluaisi myös muuttaa rauhanturvalakia niin, että pelkkä EU:n hyväksyntä riittäisi unionin omien kriisinhallintaoperaatioiden aloittamiseen. Eduskunnan puolustusvaliokunta oli myötämielinen asialle, mutta korosti, että päätös siitä tehdään myöhemmin.
Kolmas loppusuoran iso kiistakysymys koskee jalkaväkimiinoista luopumisen aikataulua. Kokoomus lykkäisi sitä kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten tuella kaavailtua tuonnemmaksi. Vasemmistoliitto ja vihreät päinvastoin aikaistaisivat aikataulua.
Lue myös:
Vanhanen: Liittoutumattomuus kuvaa Suomen puolustusratkaisua