Sampo Terho: Sukulaiseni ei ollut sisällissodassa rintapalveluksessa, mutta sai surmansa hoitaessaan haavoittuneita.
Perjantaina eduskunnassa pidetty Suomen sisällissodan muistohetki sai monet poliitikot muistelemaan sodan kauhuja. Useiden edustajien suvuissa on yhteyksiä sata vuotta sitten alkaneeseen, kansan kahtia repineeseen sotaan.
Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho kertoo, ettei hänen suvustaan osallistunut ketään rintamapalvelukseen. Mutta sota jätti silti tragedian suvulle.
- Isoäitini isä toimi lääkärinä sodan aikana. Hän tuli murhatuksi Kouvolan seudulla hoitaessaan haavoittuneita. Tämä jätti sukuumme pitkät arvet tästä kansallisesta katastrofista.
Sukulaislääkäri harjoitti ammattiaan puolueettomana.
- Kuolemaa ei pystytty koskaan selvittämään. Yksityiskohdista emme tiedä mitään, emmekä liioin sitä, kuka hänet murhasi, Terho kertoo.
Terhon isoisä oli sisällissodan aikaan pikkupoika, seitsenvuotias.
- Hän kertoi, millaista meno oli kotikylässä Rajamäellä Uudellamaalla. Ensin tulivat tutut kylän miehet kyselemään, oliko talossa aseita. Tutut kyläläiset olivat selvästi vaivaantuneita. Sitten saapuivat ulkopaikkakuntalaiset. He olivat puolestaan töykeitä, isoisäni muisteli.
Tarinoita on kerrottava
Sdp:n kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan isoisän isä oli Evert Eloranta. Hän oli punaisten ylimpiä johtajia. Hänet muistetaan myös
sosialidemokraattien kansanedustajavuosista 1908-1918.
Eloranta muistuttaa, että tasan sata vuotta sitten eli 26. tammikuuta 1918 Helsingin työväentalon torniin kohosi punainen lyhty. Se oli merkki vallankumouksen alkamisesta.
- Historioitsijana toivon, että sodan tarinoita kerrotaan, jotta ne jäävät jälkipolville.
Elorannan omassa perheessä traagisia tapahtumia on kerrattu paljon.
- Toiseksi vanhin poikani lukee historiaa Turun yliopistossa ja on tätä kautta kiinnostunut aineesta. Teini-ikäiset kaksoseni lukevat nyt historiaa koulussa ja käsittelevät siellä sotaa.
Hänen mielestään on erityisen tärkeää, että sadan vuoden takaiset tapahtumat tuodaan päivänvaloon riitelemättä.
Molemmin puolin isoisät sodassa
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Janne Sankelon molemmat isoisät olivat mukana sata vuotta sitten vapaussodassa.
- Toinen heistä oli vasta 17-vuotias. Hän osallistui vartiointitehtävin. Toinen isoisäni haavoittui vakavasti Viipurin taistelussa sodan loppuvaiheessa. Hän makasi taistelukentällä muutaman päivän, ennen kuin sai apua.
Lisäksi tämän isoisän veli oli jääkärivääpeli, joka toimi joukkuejohtajana ja myöhemmin väliaikaisena komppanianpäällikkönä.
Kaikki lukemassa
Kuluvana vuonna Suomessa muistetaan vuoden 1918 tapahtumia monin eri tavoin.
Eduskunnassa järjestetyssä muistohetkessä eduskuntapuolueiden puheenjohtajat pitivät yhteisen puheenvuoron demokratian, sovinnon ja yhteiskunnallisen eheyden puolesta. Kaikki olivat mukana.
Tilaisuudessa vietettiin myös hiljainen hetki sisällissodan uhreja sekä inhimillistä kärsimystä muistaen. Lisäksi yleisö kuuli aikalaisten kokemuksia sadan vuoden takaa Katariina Kaitueen ja Jukka-Pekka Palon esittäminä.
Muistohetkeen osallistui puolueiden ja eduskuntaryhmien johdon lisäksi sisällissodan tutkijoita sekä poliittisten nuorisojärjestöjen ja sitoutumattomien opiskelijajärjestöjen edustajia.
Poliitikot kuvailivat muistohetkeä tyylikkääksi tilaisuudeksi. Puolisen tuntia kestänyt hetki oli harras. Jopa kiihkeänä käyvä presidentinvaali unohdettiin hetkeksi, kun muisteltiin sisällissotaa ja siitä myöhemmin seurannutta yhteiskunnan eheytymistä.