YK:n valtuutusvaatimuksesta luopuminen ja valtioelinten toimivaltasuhteet puhuttivat vielä pitkään eduskuntaa, kun hallituksen kertaalleen pois vetämä esitys kriisinhallintalaiksi tuli tiistaina toistamiseen eduskuntakäsittelyyn -- nyt kiireellisessä järjestyksessä säädettäväksi tarkoitettuna poikkeuslakina.
Harvemmin lähetekeskustelussa, jossa vasta otetaan vastaan hallituksen esitykset, pestään vielä jälkipyykkiä. Poikkeuksellisen prosessin vuoksi nyt nähtiin sekin. Yli nelituntiseksi venyneen keskustelurupeaman käynnisti vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes. Hän muistutti esityksen tekevän Suomesta ainoan EU-maan, jonka laissa mainitaan suoraan se, että YK:n peruskirjasta voidaan myös poiketa.
Siimeksen mielestä kriisinhallintalain mandaattipykälä tulee kirjoittaa niin, että Suomi voi osallistua "YK:n peruskirjan mukaiseen" tai "YK:n tavoitteiden ja periaatteiden mukaiseen" sotilaalliseen kriisinhallintaan.
YK:n mandaatista luopumiselle vastahakoisuutensa oppositioryhmistä ilmaisivat myös kristillisdemokraatit, joiden mielestä vaatimus YK:n valtuutuksesta tulisi säilyttää laissa entisellään.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) summasi, että käydyn polemiikin myötä on viimein tullut selväksi, että EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kokonaisuudessaan hallituksen tonttia. Sasin mielestä nyt voidaan laittaa piste myös keskustelulle aihepiirin kuulumisesta jollain tapaa armeijan ylipäällikön toimivaltaan.
Sasin mielestä hallituksen esityksen perustelut on nyt asiallisesti kirjoitettu. Hän piti tärkeänä, että perustuslakia on nyt selkeytetty olennaisella tavalla.
Sasi katsoi, että perustuslain muutoksia voi tehdä vain laajalla yhteisymmärryksellä, huolellisesti valmisteltuna ja arvokkaasti. Hallituksen joulukuinen hanke ei hänen mielestään täyttänyt yhtäkään näistä kriteereistä.
Sasin ryhmätoveri Ben Zyskowicz tulkitsi koko perustuslain muutoshankkeen pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) presidentinvaalitempuksi.
Zyskowicz todisteli suoraan "kepun Pravdaksi" luonnehtimansa sanomalehti Ilkan joulukuisia kirjoituksia siteeraten, kuinka Vanhanen pääsi näyttämään johtajuuttaan ratkaisemalla orastavan perustuslaillisen kriisin perustuslakia muuttamalla.
Entinen ryhmäpuheenjohtaja puolusteli kokoomuksen alun perin kielteistä suhtautumista poikkeuslakivaihtoehtoon sillä, ettei hän osannut kuvitellakaan, että hallitus lähtee ratkaisemaan asiaa perustuslakia muuttamalla.
Kriisinhallintalaki lähti käsiteltäväksi ulkoasiainvaliokuntaan, jonka on määrä laatia jo joulun alla lähes valmiiksi ehtinyt mietintönsä pikavauhtia. Kiireellisessä järjestyksessä säädettävälle poikkeuslaille on hankittu ennakkoon tarvittava viiden kuudesosan enemmistö.