Oppositio jatkoi torstaina puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) Washingtonin -puheen arvostelemista. Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) syytti eduskunnan kyselytunnilla kokoomusta Suomen linjan hämärtämisestä.
Hän epäili kokoomuksen jatkavan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kohdistuvia muutospyrkimyksiä hallituksessakin oppositioajan mallin mukaisesti.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kiitteli puhetta erinomaiseksi yhtä tehokeinoa lukuunottamatta ja kehotti jälleen kerran lukemaan sen kokonaan. Hän kieltäytyi perustamasta kontrollikomiteaa, joka etukäteen tarkastaisi ministereiden puheet.
Tuomioja kysyi, aikooko hallitus valmistella ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekonsa Häkämiesten esittämien linjausten pohjalta. Vanhasen mukaan selonteko tullaan laatimaan laajan turvallisuushaasteen näkökulmasta.
SDP:n Kimmo Kiljunen huomautti, että sanat ovat ulkopolitiikassa tekoja. Hän ihmetteli, mikä Suomen puolustusministeri on pohtimaan Naton joukkojen yhteensopivuutta EU:n joukkojen kanssa.
Häkämies vakuutti yhteensopivuuden kehittämisen olleen ainakin tähän asti myös Suomen hallituksen linjana. Vanhanen korosti, että Suomen haasteet ovat Venäjää laajemmalla. Venäjällä on kuitenkin useita haasteita, jotka otetaan huomioon. Niihin kuuluvat ydinturvallisuuteen ja ympäristökysymyksiin sekä kansanterveyteen ja taloudelliseen käyttäytymiseen liittyvät haasteet.
"Suomi ei koe Venäjän olevan sotilaallinen uhka. Se on valtio, joka nykyaikaistaa puolustustaan, kuten jokaisen maan on tehtävä. Suomalaisten kannattaa ottaa Venäjä positiivisena mahdollisuutena", Vanhanen painotti.
Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä epäili kokoomuksen pyrkivän ajamaan Suomea Natoon Venäjällä pelottelemalla. Häkämies oli eri mieltä.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) muisteli, että kokoomusta syytettiin viime vaalikaudella konsensuksen rikkomisesta, kun se oli eri mieltä turvatakuista. Avoimuuteen kuuluu hänen mielestään myös oikeus olla avoimesti eri mieltä.
Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis muistutti Häkämiehen antaneen ymmärtää Venäjän olevan turvallisuushaaste muillekin kuin Suomelle. Kalliksen mielestä esimerkiksi Ranskan presidenttiin tai Saksan liittokansleriin olisi paremmin uponnut fundamentalistisen islamistisen liikkeen sisällyttäminen haasteiden joukkoon.