Helsinki "Eduskunnalla pitää olla valta puuttua budjettikehyksiin", korostaa valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Matti Ahde (sd.). Hän pitää hallitukselta pahana virheenä sitä, että hallitus ei ole ottanut eduskunnan joulun alla esittämiä budjettilausumia kehyksissä huomioon.
Eduskunta käy ensi vuoden budjettikehyksistä lähetekeskustelun keskiviikkona. Ahde perää, että kehyksistä ja eduskunnan roolista budjetin teossa kunnollista keskustelua.
Hän harmittelee, että osin sitä joudutaan käymään vähän jälkijättöisesti. Tärkeää on kuitenkin muistuttaa hallitustakin siitä, että eduskunnalla on lopullinen budjettivalta.
"Kun koko vaalikauden budjettikehyksiä viime kesäkuussa käsiteltiin, asia sivuutettiin eduskunnassa oikeastaan täysin hiljaisuudessa. Juuri kukaan ei ollut salissa. Syynä oli se, että kehyskeskustelu osui istuntosaliin samana päivänä kuin Anneli Jäätteenmäen (kesk.) ero pääministerin paikalta. Kehykset jäivät kaiken tuon vyöryn ", Ahde toteaa.
Ahteen mukaan sitä, että eduskunta on jo lyönyt koko vaalikauden valtiontalouden kehykset kiinni kerralla voidaan pitää eduskunnan tärkeimpänä kansallisena päätöksenä koko vaalikauden aikana.
Hallitukselta
paha virhe
Tästä huolimatta eduskunnan ponsilausumien tahdon tulee Ahteen mukaan näkyä tulevissa kehyksissä.
"Vuosittaisissa kehyskeskusteluissa rajataan tulevaa budjettiriihtä varten valtiontalouden pelivara nelivuotisen kehyksen puitteissa. Niissä pitäisi ottaa huomioon se, mitä eduskunta on edellyttänyt", Ahde sanoo.
"On paha kauneusvirhe, että hallitus ei ole huomioinut eduskunnan viime vuoden joulukuussa antamia noin kymmenkuntaa lausumaa", Ahde jatkaa.
Hän muistuttaa, että eduskunta teki viime vuonna poikkeuksellisen vähän muutoksia kuluvan vuoden budjettiin ja niistäkin sovittiin yhteisymmärryksessä hallituksen kanssa.
Keskiviikon keskustelussa pitää Ahteen mukaan olla jo lähtökohtana se, että eduskunnan tahto otetaan huomioon. "Tämän olisi pitänyt näkyä jo käsittelyyn tulevissa kehyksissä. Eduskunnan tekemien muutoksien pitäisi muodostaa pohja tuleville kehyksille."
Ahde lisää pitävänsä pahana tyylivirheenä, että näin ei ole hallituksessa toimittu, vaikka "hallituksessa on parlamentaarisesti kokenut joukko" ministereinä.
Selkeitä
linjanvetoja
Ahde jatkaa, että eduskunnan tekemistä muutoksista osa toki oli yksivuotisia investointiavustuspäätöksiä. Joukossa oli hänen mukaansa kuitenkin sellaisia merkittäviä ja selkeitä linjauksia, jotka oli tarkoitettu pysyviksi.
Esimerkkinä hän mainitsee opiskelijoiden ateriakorvauksen. "Eduskunta korotti hallituksen esitystä. Tämän pitäisi näkyä tulevassa kehyksessä. Ei eduskunta tehnyt korotusta vain yhtä vuotta varten etenkin kun hallituksen on määrä tehdä esityksiä, joilla lyhennetään opiskeluaikaa ja parannetaan opiskelijoiden opintososiaalista asemaa."
Sama koskee Ahteen mukaan myös lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon lisämäärärahaa. "Ei eduskunta tästäkään ajatellut, että se olisi vain yksivuotinen investointi, joka seuraavana vuonna poistetaan."
Ahde jatkaa, että myös rajamiesten koulutusta Ivalon rajavartiolaitoksella on eduskunnan mukana tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin, ei vain tänä vuonna.
Liikenne vaatii
lisää rahaa
Viime kerralla eduskunta nosti myös tienpidon määrärahoja 25 miljoonalla eurolla. Samalla se lausui Ahteen mukaan selkeän kantansa siitä, että jo ensimmäisessä lisäbudjetissa hallitus antaa esityksen radanpidon lisämäärärahoille. Tämäkään toive ei näy missään.
Ahteen mukaan lisärahan ohjaaminen liikenteelle ja radanpitoon on välttämätöntä. "Erityisesti kannan huolta siitä, että Seinäjoki-Oulu -rata varmasti toteutetaan. Sehän nousi listan kärkipäähän hallituksen infratyöryhmässäkin. Siinä neljän kärkihankkeen joukossa oli kolme pohjoisen hanketta. Ratahankkeen lisäksi siellä ovat Raahen ja Tornion väylähankkeet. Näiden kaikkien toteuttaminen nyt on koko pohjoisen Suomen elinkeinotoiminnan ja teollisuuden tulevaisuuden kannalta välttämätöntä", Ahde sanoo.
Hän mukaansa kiireellisesti toteutettavien hankkeiden listalle on myös saatava Oulu-Kuusamo -tien parantaminen Kiimingissä. "Se pitää hinnalla millä hyvänsä nostaa nopeasti toteutettavien hankkeiden joukkoon", Ahde vaatii.
Vaikka Ahde korosta eduskunnan valtaa, hän peräänkuuluttaa samalla budjettikuria
"Vaikka yleensä politiikassa ollaan parhaimmillaan menotalouden puolella, hyväksyn valtiontalouden tasapainotavoitteen. Pidän kuitenkin tärkeänä, että vain hallitus sisällään ei käsittele budjettikehyksiä. Eduskunnan tahdolla pitää olla merkitystä", Ahde sanoo.