Kansanedustajat jättivät hyvästit peruskorjaukseen menevälle Eduskuntatalolle perjantaina. Kolmekymmentäkaksi kansanedustajaa tietävät varmasti, etteivät he tulevana vaalikautena palaa Eduskuntataloon. Paluu muille selviää vasta vaalien jälkeen.
Eduskunnan jättäviin kuuluvat myös useamman kauden kansanedustajat Heli Paasio (sd.), Tuija Brax (vihr.), Anne Holmlund (kok.) ja Martti Korhonen (vas.).
Kansanedustajavuosia ehti kertyä Paasiolle kuusitoista, oikeusministerinä ja vihreiden puheenjohtajana olleelle Braxille kaksikymmentä, Holmlundille kolmetoista ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja alue- ja kuntaministerinä olleelle Korhoselle jopa kaksikymmentäneljä.
Paasio ehti olla kansanedustajana kolmannessa polvessa.
– Hyvillä mielin jätän eduskunnan. Riittävän monta kautta on takana todella mielenkiintoista työtä. Toivon mukaan nyt on luvassa enemmän Turussa olemista ja lasten kanssa ajan viettämistä, toteaa Paasio.
Kahden kodin välillä kulkemisen myös kuluttavana kokenut entinen sisäasiainministeri Holmlund paljastaa, ettei hänestä pitänyt alunperin tulla poliitikkoa.
– Olin mukana vuoden 1999 vaaleissa, ja jäin ensimmäiselle varasijalle. Kerroin tukiryhmälle, etten ole enää seuraavissa vaaleissa ehdolla. Toisin kävi, ja nousin varasijalta tänne, mistä olen ollut todella tyytyväinen. Aina elämä ei mene niin kuin on suunnitellut, Holmlund toteaa.
Kansanedustajavuodet toistaiseksi taakse jättävät poliitikot kertovat, mihin päätöksiin he ovat olleet erittäin tyytyväisiä ja mitkä jäävät kaihertamaan mieltä.
Erittäin hyvä, että tämä tehtiin:
Paasio:
– Kuntien kalleusluokitusten poisto. Sen tappelun läpikäyminen on urallani jäänyt eniten mieleen. Lakimuutos säädettiin 2006 ja tuli voimaan 2008. Kunnat oli sitä ennen jaettu kahteen ryhmään, ja se vaikutti muun muassa eläkkeisiin. Sen päätöksen tekeminen oli täysin yhdenvertaisuuskysymys. Aina olen ollut sitä mieltä, ettei talous ole syy jättää perusoikeuksia toteutumatta.
Brax:
– Olen saanut olla neljännesvuosisadan ajan vaikuttamassa suomalaisten asioihin. Se on ollut suuri etuoikeus. Edellisen laman aikaan, vuonna 1995, saimme pienennettyä lapsiperheiden leikkauksia. Se olisi ollut aivan kamalaa, jos leikkauksia ja päivähoitolakia ei olisi saatu tehtyä. Lisäksi perustuslain valuvikojen korjaaminen ja ulkopolitiikan kehittäminen ovat olleet tärkeitä asioita.
Holmlund:
– Omalta kannaltani hätäkeskusuudistus on ollut tärkeä, vaikka se ei ole ollut kansalaisten mielestä kauhean iloinen asia. Se on ollut yksi isoimmista prosesseista, minkä olen vienyt läpi ja mitä olen seurannut aktiivisesti, vaikken ole ollut niissä tehtävissä enää neljään vuoteen. Tällä kaudella on tehty lakivaliokunnassa yksittäisiä asioita, mitkä on säädetty mahdolliseksi – kuten anonyymi todistelu, todistajan suojeluohjelma ja vakavampien rikosten valmistelun kriminalisointi.
Korhonen:
– Ministeriaikana päällimmäisenä oli Kainuun aluehallintokokeilun valmistelu: sen lainsäädännön pohjan luominen ja saaminen läpi. Se oli monessa mielessä historiallista. Käännetyn arvolisäjärjestelmän lakkauttaminen oli oikea Robin Hood -teko. Se oli mittaluokaltaan yli miljardin markan hanke.
Tämä oli pettymys:
Paasio:
– Viimeinen kausi on ollut todella vaikea ja erikoinen, ei pelkästään taloustilanteen vuoksi. Tuntuu, että politiikasta on puuttunut kokonaisvaltainen näkemys. Se on ollut suuri puute.
Brax:
– Viime vaalikausi on ollut masentavaa seurattavaa. Maailma ei ole vielä valmis. Ympäristöteknologian käyttöönotossa ja muutenkin energiapolitiikassa olemme muita Pohjoismaita jäljessä. Suomessa terveyserot vain kasvavat, kun muissa Pohjoismaissa ne ovat maailman pienimmät.
Holmlund:
– Kaikille, jotka luopuvat, jää varmaan sellainen olo, että jotain jää kesken. Meillä on taloustilanne todella haastava, rakenteellisia uudistuksia on väistämätöntä tehdä. Yksittäisiä asioita en osaa nostaa esille.
Korhonen:
– Mikään ei ole oikeastaan jäänyt kaihertamaan. Politiikassa pitää oppia siihen, että asioita tulee ja menee. Pikavoittojen hakeminen ja niiden murehtiminen ei kuulu tähän. Tämä on kestävyyslajia mitä suurimmissa määrin.