Eduskunta otti myönteisesti vastaan Soneran ja Telian yhdistymissopimuksen. Torstaina käydyssä keskustelussa arvioitiin, että kahden pohjoismaisen valtionyhtiön yhdistäminen on tarkoituksenmukainen ja perusteltu ratkaisu.
Ryhmäpuheenvuoroissa kannettiin kuitenkin huolta teleliikenteen peruspalvelujen kehittämisestä Suomen syrjäseuduilla, jos televerkko jää ylikansallisen pörssiyhtiön armoille.
Monien edustajien näkemyksen mukaan fuusioitumalla vakavaraiseen Teliaan Sonera pääsee yhtiöön, jonka tulevaisuus on vakaalla pohjalla. Soneran osakkeenomistajien kaupassa saama hintakaan ei antanut aihetta moitteisiin.
SDP:n ryhmäpuhuja Jouni Backman huomautti, että uudessa yhtiössä pidättäydytään toimimasta kansallisten etujen pohjalta.
Suomen valtion tulee kuitenkin jatkossakin edistää telealan kehitystä ja kohtuuhintaisten palvelujen saamista kaikkialla maassa.
Backman ihmetteli osakassopimukseen kirjattua kieltoa, jonka mukaan uuden yhtiön hallitukseen ei valita suomalaisia tai ruotsalaisia poliitikkoja.
Hän uumoili sen olevan ”jalostettu virkakieltojärjestelmä” . Valtio-omistaja ja sen myötä poliittiset päätöksentekijät eivät ole olleet mikään pelkkä rasite yritysten kehitykselle.
Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi (kok.) korosti, että Suomen ja Ruotsin valtiot toimivat yhtiössä pelkästään omistajina puuttumatta yhtiön operatiivisiin ratkaisuihin.
Sasi kertoi aktiivipoliitikkoja koskevan kiellon perustuvan hänen omaan esitykseensä. Tarkoituksena on välttää maaotteluhenkeä.
Sasi luotti myös siihen, että Telia tuntee mielenkiintoa huolehtia suomalaisesta lankapuhelinverkosta.
Myös opposition puolelta annettiin myönteinen arvio fuusiosta. Kyösti Karjula (kesk.) uskoi, että järjestelyssä yhdistyy ruotsalainen vakavaraisuus ja suomalainen teknologiaosaaminen.
"Aina voidaan kuitenkin kysyä, määrittikö fuusion ajankohtaa enemmän poliittinen tarkoituksenmukaisuus kuin Soneran osuuden maksimointi tulevassa yhtiössä. Pelkästään kolmannen sukupolven toimiluvista väistämättömäksi käyvät arvonalennukset olisivat olleet enemmän kuin kiusallisia", Karjula huomautti.
Kokoomuksen Jyri Häkämies laski valtion eli suomalaisten veronmaksajien saaneen Soneran yksityistämisestä noin 6,05 miljardin euron eli 36 miljardin markan nettotulot. Sillä on voitu lyhentää valtion velkaa, mikä on luonut kaivattua pelivaraa valtion budjettiin.
Vasemmistoliiton Mikko Immosen mukaan Soneran ja Telian yhdistyminen näyttää valtio-omistajan kannalta edulliselta. Henrik Lax (r.) näki järjestelyn esimerkkinä hyvästä pohjoismaisesta ratkaisusta uudessa markkinatilanteessa.
Kristillisdemokraattien Jouko Jääskeläinen uskoi fuusion toteuttavan ne taloudelliset ratkaisut, jotka ovat olleet mahdollisia.
Vihreiden Erkki Pulliainen muistutti, että markkinoiden vastaus fuusiolle oli tyly. Molempien yhtiöiden osakkeiden hinta laski.
"Juuri tämä luo uhkan, että uusi yhtiö keskittyy kermankuorintana matkaviestinpalvelujen tarjontaan ja myy pois kiinteän puhelinverkon. Jos näin käy, fuusioratkaisua ja sen tekijää ei muistella hyvällä syrjäseuduilla", Pulliainen ennusti.
Perussuomalaisten Raimo Vistbacka epäili vahvimmin ruotsalaisten mielenkiintoa kehittää esimerkiksi Tuupovaaran Syrjävaaran tai Savukosken Kuttusojan laajakaistayhteyksiä.
Soneralla on 27 prosentin osuus lankaliittymistä. Yhteensä 530 000:sta liittymästä pääosa on Itä- ja Pohjois-Suomessa.