Kolumni

Edun­val­von­ta on jo­kai­sen tehtävä

Oma vika! Tuttu oululainen lausahdus lapsuudesta, jos jollekin kaverille tai itselle sattui käymään pahasti.

Oma vika! Tuttu oululainen lausahdus lapsuudesta, jos jollekin kaverille tai itselle sattui käymään pahasti.

Sillä ei ollut niin väliä, kuka jysäytti pesäpallomailalla kaveria päähän.

Mitä tulit siihen syöttölautasen lähelle pyörimään. Pysy kauempana!

Esimerkissä on kahdenlaista edunvalvontaa.

Mailasta päähän saanut kaveri ei valvonut omaa etuaan, vaan unohti, missä tilanteessa oli. Mailasta tuli päähän, että pätkähti.

Lyöjä sen sijaan valvoi etuaan. Jääväsi itsensä. Syy ei ainakaan ollut missään nimessä hänen. Ei pelissä voi eikä tarvitse varoa.

Oma vika! Mitä et seurannut peliä! Siitä sait!

Onko Oululle käynyt vähän kuin mailasta päähän saaneelle?

Ainakin tällaiset tunnelmat vallitsevat kaupungin suurimman puolueen keskustan valtuutettujen joukossa, sillä heidän mielestä kaupungin pitää tehostaa omaa edunvalvontaansa pääkaupungissa Helsingissä.

Oulun asiat eivät etene toivotusti.

Keskustan valtuustoaloite sai kaupunginhallituksessa täyden tuen. Muutkin puolueet näyttävät olevan sitä mieltä, että Oulun oma edunvalvonta ei ole riittävän tehokasta.

Ongelma taitaa olla todellinen, jos kaupungin poliittiset päättäjät kokevat asian siten.
Jotakin tässä on tehtävä.

Oulun ja oululaisten edunvalvonta alkaa meistä jokaisesta itsestämme. Se alkaa siitä, millaisen kuvan annamme kaupungista ja kaupunkilaisista.

Kesän palautteen perusteella ainakin tavalliset oululaiset antavat ulospäin miellyttävän kuvan kotikaupungistaan.

Tässäpä olisi muutama kuulopuheisiin perustuva esimerkki.

Baskimaalta kotoisin oleva kaveri oli yllättäen tempaistu ilmakitarakisoihin. Jo esiintymispaikka Kuusisaari keskellä kaupunkia oli tehnyt vaikutuksen, saati tapahtuman ilmaisuus ja palvelujen toimivuus, unohtamatta itse kitaristeja.

Oulun etu tuli valvottua.

Maailma kylässä -tapahtuman hampurilaisten paistaja hätääntyi ensimmäisenä iltana, kun paistettava loppui yllättäen. Oululaiset saivat mahtavina asiakkaina kiitosta, mutta kaivelemaan jäi, kuinka paljon hän yrittäjänä olisi ehtinyt parissa tunnissa vielä tienata hampurilaisillaan, jos olisi älynnyt tapahtumanälän.

Panimotapahtumakin torilla yllätti järjestäjät suosiollaan ja ilmapiirillään. Jo ensimmäisenä iltana paikat olivat täyttyneet puhumattakaan viimeisestä päivästä lauantaista, jolloin paikat suorastaan pursusivat väkeä. Ouluun tullaan vastakin, olivat panimoiden edustajien terveiset.

Vaikuttaminen ja edunvalvonta, jota kaupungin poliitikot hakevat, on erilaista – virallista.

Pitääkö Helsinkiin perustaa Oulu-toimisto? Itse olin mukana kerran, kun Oulu ja Pohjois-Pohjanmaa perustivat toimiston Brysseliin. Kaipa se toimisto on siellä vieläkin vaikuttamassa, mutta en ole siitä kuullut tuon taivaallista avajaisten jälkeen.
Jos Helsinkiin lähdetään perustamaan toimistoa, niin sen pitää olla todella oululainen.

Otetaan mallia peräkärryn päälle nostetusta saunasta. Ajetaan rattailla oleva nakkikioski Senaatintorille siihen valtioneuvoston juhlahuoneiston Smolnan ja Suurkirkon nurkille. Myydään kioskista kärkkäreitä. Samalla lopataan virkamiehet ja poliitikot.

Kioskivuorot jaetaan tietenkin valtuustopaikkojen suhteessa.