Pääkirjoitus

Edessä vielä korvauskäräjät – Talvivaara-tapaus vaikuttanut lakeihin ja toimintaan tiukentavasti

Talvivaaran oikeudenkäynnit rikostuomioiden osalta ovat korkeimman oikeuden päätöksen myötä ohi.

Talvivaaran ympäristörikostuomioiden käsittelylle saatiin piste, kun korkein oikeus piti voimassa Rovaniemen hovioikeuden tuomion yhtiön kahden johtohenkilön osalta. Talvivaaran ympäristörikostuomiot liittyvät siihen, että yhtiön johto suhtautui piittaamattoasti lainsäädäntöön ja viranomaisten määräyksiin. Nykyisin monimetallikaivoksen toiminnasta Sotkamossa vastaa valtionyhtiö Terrafame.
Talvivaaran ympäristörikostuomioiden käsittelylle saatiin piste, kun korkein oikeus piti voimassa Rovaniemen hovioikeuden tuomion yhtiön kahden johtohenkilön osalta. Talvivaaran ympäristörikostuomiot liittyvät siihen, että yhtiön johto suhtautui piittaamattoasti lainsäädäntöön ja viranomaisten määräyksiin. Nykyisin monimetallikaivoksen toiminnasta Sotkamossa vastaa valtionyhtiö Terrafame.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Talvivaaran oikeudenkäynnit rikostuomioiden osalta ovat korkeimman oikeuden päätöksen myötä ohi.

Seuraavaksi ovat vuorossa pitkiksi ennakoidut oikeudenkäynnit yksityisille kansalaisille aiheutuneista vahingoista.

Suomen merkittävimpiin kuuluvassa ympäristörikosoikeudenkäynnissä saatiin torstaina ennakkoratkaisu, kun korkein oikeus piti ennallaan Talvivaaran johtajien aiemmin Rovaniemen hovioikeudessa saamat ympäristörikostuomiot.

Korkeimmasta oikeudesta valitusluvan saaneet Talvivaaran kaivoksen perustajan ja entisen toimitusjohtajan Pekka Perän tuomio ympäristön törkeästä turmelemisesta ja kaivoksen entisen tuotantojohtajan Lassi Lammassaaren tuomio ympäristön turmelemisesta pysyivät voimassa (Kaleva 22.11.).

Korkeimman oikeuden arvioinnissa oli kyse siitä, täyttyykö rikoksen tunnusmerkistö, jos kaivoksen jätevesipäästöissä on ympäristölle haitallisia aineita paljon enemmän kuin kaivoksen ympäristölupahakemuksessa oli arvioitu. Ympäristölupa sinällään ei aseta aineille tarkkoja päästörajoja.

Korkein oikeus linjasi äänin 3–2, että rikoksen tunnusmerkistö täyttyi. Muu tulkinta olisi ollut vaikeasti perusteltavissa ja olisi pudottanut pohjaa ympäristölainsäädännöltä.

Jatkossa ympäristölupahakemuksissa on pystyttävä arvioimaan Talvivaaran tapausta huomattavasti tarkemmin päästöjen määrää, jotta lupapäätökset perustuvat oikeisiin tietoihin.

Kova oppi on myös se, ettei lupaviranomaisia saa johtaa harhaan puutteellisilla tai väärillä tiedoilla. Jos Talvivaarassa olisi joka vaiheessa toimittu puhtain paperein, tuomioistuimista ei varmaan olisi rapsahdellut tuomioita.

Lopputulema on se, että Talvivaarassa toimittiin sekä lupaehtojen vastaisesti että ilman lupaa, kun haitallisia aineita pääsi luontoon useita kymmeniä kertoja lupahakemuksessa ilmoitettuja suurempia määriä.

Kaikkinensakyse on ollut poikkeuksellisen hankalasta kokonaisuudesta. Perä aloitti Talvivaarassa kaivostoiminnan vuonna 2008 uudella bioliotusmenetelmällä, josta ei Suomessa ollut aiempia kokemuksia.

Monimetallikaivoksen vuosia jatkuneet ongelmat vesienhallinnassa johtivat lopulta niin suuriin taloudellisiin ja toiminnallisiin vaikeuksiin, että kaivos ajautui valtionyhtiö Terrafamelle vuonna 2015.

Terrafamen osake-enemmistö on Suomen Malmijalostuksella, joka on valtion omistama erityistehtäväyhtiö. Ennen sitä kipsisakka-altaiden vuodot ehtivät pilata lähijärviä laajasti. Kaivoksesta valui niihin suuria määriä natrium-, sulfaatti- ja mangaanipäästöjä.

Oikeusoppineet ovat pitäneet tuomioistuinten tuomioita lievinä vahinkoihin nähden. Talvivaara-tapaus on joka tapauksessa vaikuttanut ympäristölainsäädäntöön samoin kuin viranomaisten toimintaan ja valvontaan tiukentavasti.

Rikostuomioiden osalta prosessille on annettu piste. Sen sijaan vahingonkorvausoikeudenkäynnit ovat vasta alkamassa. Odotettavissa on todennäköisesti vuosia kestävä prosessi, sillä korvausvyyhdessä on noin sata yksityistä kansalaista, jotka esittävät vaateita lähijärviensä ja kalavesiensä pilaamisesta.

Terrafamen toiminta sitä vastoin jatkuu nykyään varsin lupaavissa merkeissä.