Kansalaiset joutuvat valmistautumaan aiempaa tiukempaan talouteen. Tänä vuonna on luvassa veronkorotuksia, menoleikkauksia ja säästöjä. Valtiontalous ei ole toipunut finanssikriisin aiheuttamasta vuoden 2009 taantumasta. Valtionvelka uhkaa kasvaa yhä kuuden--seitsemän miljardin vuosivauhtia.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ovat valmistelleet kansalaisia vyönkiristykseen, Katainen viimeksi uudenvuoden tervehdyksessään. Ikävät päätökset tehdään kevään kehysriihen yhteydessä, jossa veronkiristysten ja leikkausten ohella on luvassa rakenteellisia uudistuksia.
Näkymät eivät ole ruusuiset, sillä valtiovarainministeriö ennustaa talouden kasvavan vain kituliasta alle puolen prosenttiyksikön vauhtia. Hyvinvointia ei voi rakentaa velkarahan varaan varsinkaan silloin kun kestävyysvaje koettelee taloutta.
Kiristyksillä saadaan nopeasti säästöjä aikaan, mutta ne hidastavat kasvua. Valtiovallan keinot ovat kuitenkin vähissä, sillä elvytysvara on olematon.
Poliittinen kiistakysymys päähallituspuolueiden kesken on myös ideologinen eli verotetaanko työtä vai kulutusta. SDP ei liioin ole suostumassa rakenteelliseen uudistukseen eläkeiän nostamisesta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on kehottanut kiinnittämään budjettivajetta enemmän huomiota kestävyysvajeen hoitoon. Suomen pitää selvitä kasvavista ikäsidonnaisista menoista samaa aikaan kun työssäkäyvien ikäluokat pienenevät.
Talouskasvua, yritteliäisyyttä ja toimeliaisuutta tulee tässä tilanteessa vaalia. Yhteiskunnan kaikilla lohkoilla pitää löytää kykyä kantaa vastuuta niin, ettei kenenkään kuorma käy ylivoimaiseksi.