Nivala Joulun alla virkaansa astunut Nivalan uusi kaupunginjohtaja Pasi Marjakangas pääsee heti alkulämmittelyn jälkeen näyttämään kyntensä talousmiehenä. Lähivuosina on odotettavissa vain miljoonien eurojen alijäämiä, ellei kuntalaivan talouskurssia saada kääntymään.
Ainakin vielä Nivalan kaupungin palkolliset saavat nukkua yönsä jotakuinkin rauhassa. Hötkyilyyn ei ole syytä. Ja Marjakangas lupaa, ettei viime vuosikymmeniä kunnissa tutuksi tullutta juustohöylää väen lomautuksineen aiota ottaa käyttöön.
Tämän vuoden alijäämän ennustetaan Nivalassa olevan 2,4, ensi vuoden 3,2 ja seuraavan vuoden 2,8 miljoonaa euroa. Kaupungin talous ei nilkuta vielä ja onhan takataskussa tosipahan päivän varalle Revon Sähkön osakkeiden myynnistä saadut miljoonat, kaikkiaan lähes 17 miljoonaa euroa.
Tulevat vuodet eivät kuitenkaan lupaa helpotusta. "Pitkällä aikavälillä talous on saatava tasapainoon. Emme halua mitään pikavoittoja, vaan haemme kestävämpää ratkaisua sekä kulujen vähentämiseksi että tulojen lisäämiseksi", Marjakangas kertoo kaupunginhallituksen maanantaina hyväksymän talouden tasapainottamisohjelman rakentamisen pääsuunnasta.
Kestävämmät ratkaisut löytyvät kaupunginjohtajan mukaan paljon toistetun sanaparin "rakenteelliset uudistukset" alta. Aika näyttää, mitä tämä tarkoittaa. Ajatuksena on miettiä oman väen eikä konsulttien voimin, miten palveluja voidaan tuottaa toisella tavalla.
Talouden tasapainotusohjelma on tarkoitus hyväksyä valtuustossa myöhemmin keväällä.
"Vaikka olemme tekemisissä talouden tasapainottamisen kanssa, pidämme huolen henkilöstön hyvinvoinnista. Mieluummin ollaan uudistamassa kuin kurjistamassa Nivalaa", Marjakangas linjaa.
Vahva usko
omaan pitäjään
Vaikka Nivalassa käytiin varsin raivokas vääntö uudesta kaupunginjohtajasta pitkään tehtävää hoitaneen Paavo Karttusen vaihdettua Kankaanpään maisemiin, Pasi Marjakangas on kokenut paikkakuntalaisten ottaneen hänet avosylin vastaan.
Hänelle ei ole tullut sellaista tunnetta, että joku olisi koko ajan nurkan takana vaanimassa tilaisuutta kampittaa uusi mies. Marjakangas on tehnyt jo tuttavuutta perusnivalaisten kanssa muun muassa jäähallilla, missä hänet on tavattu luistelemassa poikiensa kanssa tai Pyssymäellä, mistä uusi kaupunginjohtaja on löytänyt haastavat hiihtoladut.
Nivalassa hän on aistivinaan ihmisten vahvan uskon omaan pitäjäänsä ja elämisen edellytyksiin kotiseudulla. Marjakangas puhuu pitäjästä, vaikka virallisesti Nivala toki on kaupunki. Maalaisuuteen liittyy kuitenkin juuri niitä vahvuuksia, joita paikkakunnalla on tarjota vaihtoehdoksi kiireiselle kaupunkielämälle.
Nivalaisten omanarvontunto on naapurikunnissa herättänyt ajoittain pahaa kaikua ja sen on koettu rakentavan ylipääsemättömiä muureja naapurusten välille. Omanarvontunnon Marjakangas kääntää vahvuudeksi: "Yhteistyölle ei ole annettavaa, ellei uskota omaan tekemiseen."
Syntyvyys hyvällä mallilla
Oulun läänin eteläosan kunnat ovat ainakin yhdessä suhteessa samassa jamassa: väki vähenee ja vanhenee. Väki ei vähene siksi, etteikö lapsia synny. Päinvastoin, syntyvyys Nivalassa on hyvässä kurssissa. Jopa niin hyvässä, että jos kunnan rajat pantaisiin kiinni, vuonna 2030 nivalaisia olisi nykyisen 10 902:n sijaan 14 000.
Asukasluku jatkaa laskua, koska nuoret lähtevät opintielle ja sitä kautta maailmalle. Kaupungin rahoittamaan teollisuuskylään, jonne on pantu Repo-rahojen verran kunnan rahaa, on syntynyt koko joukko uusia työpaikkoja. Mutta ei siinä määrin, että se olisi estänyt kadon.
"En ole aistinut, että paikkakunnan vetovoima olisi niin huono, että täältä sen vuoksi lähdetään. Mutta ihmisiä ei voi padota, ja kun täällä ei ole työtä kaikille", Marjakangas toteaa.