Aikanaan ranskalaisen elokuva-alan yrityksen leffamyyjänä ollessaan Ilkka Matilaa otti päähän, että hän ei voinut seisoa kaikkien edustamiensa filmien takana. Siksi Matila alkoi tuottaa omia elokuvia.
2,7 miljoonaa euroa maksanut Äideistä parhain on MRP Matila Röhr Productions Oy:n toistaiseksi kallein tuotanto. Elokuva on kerännyt Suomessa jo yli 130 000 katsojaa.
"Parasta on, että riippumatta siitä, paljonko Äideistä parhain saa katsojia tai paljonko se myy, voi olla todella tyytyväinen onnistuneesta elokuvasta. Sitä ei aina pysty leffasta sanomaan", Matila toteaa.
Suden vuosi
vie aikaa
Kotimaassa Äideistä parhaimman kaari huipentuu helmikuiseen Jussi-gaalaan, mutta elokuva työllistää Matilaa myös ulkomailla. Alkuvuodesta on edustettava ainakin Golden Globe -, Oscar- ja Ruotsin Guldbagge-gaaloissa sekä Berliinin elokuvajuhlilla.
Ensi vuonna eniten Ilkka Matilan aikaa vie Olli Saarelan rakkauselokuva Suden vuosi, joka pohjautuu Virpi Hämeen-Anttilan kirjaan. Kuvaukset alkavat toukokuussa, ja ensi-ilta on luvassa tammikuussa 2007.
Elokuvatuotannot kestävät vuosia, niinpä Matilallakin on vireillä useampia projekteja yhtä aikaa. Käsi kädessä Äideistä parhaimman kanssa valmistui hänen Venäjällä yhteistuottamansa sotaelokuva 9. komppania, joka kertoo Afganistanin sodan viimeisestä vuodesta ja Neuvostoliiton romahtamisesta. Suomen ensi-ilta on maaliskuussa.
Tätä nykyä Ilkka Matila työskentelee yhä enemmän ulkomailla. Parhaillaan työn alla ovat virolais-saksalais-suomalainen koko perheen elokuva Viikinki-isä ja Georg Otsin elämästä kertova virolais-venäläis-suomalainen Baritonin vaimo. Muita mahdollisia kansainvälisiä yhteistuotantohankkeita ovat venäläis-saksalainen sotajännäri ja tanskalais-ruotsalainen viikinkielokuva.
Kotimaisen leffan tuotanto kallista
"Suomalaisen elokuvan ongelma on, että tuotanto- ja markkinointikustannukset ovat nousseet niin paljon. Elokuvan tuottaminen järkevästi kotimarkkinoille alkaa olla vaikeaa. Olemme pian sellaisessa tilanteessa, että kannattaa kysyä, onko suomenkielisen elokuvan tekeminen enää lainkaan mahdollista", Ilkka Matila toteaa.
"Kilpailemme sellaisten elokuvien kanssa, joiden markkinat ovat globaalit, tuotantobudjetit huimat ja markkinointibudjetit vielä huimemmat. Lipun hinta on kuitenkin aina sama. Jos katsojan halutaan saavan vastiketta rahalleen, kotimaisen leffan pitää olla yhtä hyvä tai mieluummin parempi kuin kilpailijoiden."
Jos Suomessa olisi vastaavanlainen rahoitusrakenne kuin muissa Pohjoismaissa, pystyttäisiin täälläkin tekemään enemmän elokuvia.
"Se ei välttämättä johtaisi siihen, että katsojaluvut nousisivat. Sen sijaan se johtaisi vääjäämättä siihen, että tekisimme parempia elokuvia, koska elokuvan tekeminen on taitolaji, ja osaamisen syntyminen edellyttää tekemistä", Ilkka Matila uskoo.
Pieni tuotantomäärä rajaa kokeiluja
"Äideistä parhain näyttää hyvältä paljolti sen takia, että me pystyimme rekrytoimaan siihen parhaita osaajia ympäri Eurooppaa. Musiikki on äänitetty Lontoossa, ja suurin osa ryhmästä on Ruotsista."
Matilan mielestä suomalaisen elokuvan sisällöllinen tila on samaan tapaan rajattu. Vuosittain valmistuvien reilun kymmenen elokuvan myötä lajikirjo ei pääse laajenemaan, kun suuremmilla tuotantomäärillä olisi mahdollisuuksia kokeiluihin.