Edes 20 000 askelta päi­väs­sä ei riitä

Kolesteroliliikunnan eli riittävän tehokkaan liikunnan avulla voidaan laskea kolesterolitasoja 10-15 prosenttia ja siten vähentää sydän- ja verisuonitautien keskeisiä riskejä.

Jaana Karhun liikuntaharrastuksiin kuuluu muun muassa kuntosali.
Jaana Karhun liikuntaharrastuksiin kuuluu muun muassa kuntosali.
Kuva: Rasila Risto

Kolesteroliliikunnan eli riittävän tehokkaan liikunnan avulla voidaan laskea kolesterolitasoja 10-15 prosenttia ja siten vähentää sydän- ja verisuonitautien keskeisiä riskejä.

Tämä selviää Oulun yliopistossa Timo Jämsän ja Juhani Leppäluodon johdolla toteutetusta tutkimuksesta, jossa kyettiin ensimmäistä kertaa mittaamaan kolesterolia alentavan liikunnan tehokkuus ja löydettiin sille raja-arvot.

Tulosten perusteella kävely ei riitä alentamaan kolesterolia tutkitussa ikäryhmässä eli terveillä 35-40-vuotiailla naisilla. Lisäksi liikunnan määrän lisääminen on tehon lisäämistä tärkeämpää.

"Muutenhan tämä on lähellä vanhaa perussuositusta, mutta yksi ero on. Kun aikaisemmin ohjeena oli, että 10 000 kävelyaskelta päivässä riittää laskemaan kolesterolia, tämän perusteella edes 20 000 askelta päivässä ei ainakaan tutkitussa ikäryhmässä riitä. Kävelyllä on toki muita hyviä vaikutuksia, mutta kolesterolia se ei laske", vertaa lääketieteen tekniikan professori Jämsä.

Kolesterolia laskee tutkimuksen mukaan tunti riittävän kuormittavaa liikuntaa viikossa, kuten juoksulenkki tai jumppa.

Riittävä määrä kolesterolia laskevaa täsmäliikuntaa on 400 metriä hölkkää eli 600 askelta päivässä.



Kaikki liikunta mitattiin


Oulun yliopiston fysiologian ja lääketieteen tekniikan laitoksissa sekä Oulun Diakonissalaitoksen liikuntalääketieteen klinikassa tehtyyn tutkimukseen osallistui 80 oululaista 35-40-vuotiasta naista 12 kuukauden ajan. Osa naisista liikkui tehostetusti, osa jatkoi normaalia liikkumista.

Liikunnan määrää mitattiin erityisellä, Newtest Oy:n kehittämällä liikuntamittarilla, joita tutkimukseen osallistuneet naiset kantoivat mukanaan. Mittari rekisteröi niin jumpan kuin arkiliikunnankin 12 kuukauden ajan.

Oululaisryhmän tuloksesta hyötyvät myös lääkärit, sillä uuden tiedon avulla he voivat täsmentää potilaalle liikunnan määrästä annettavia ohjeita.

"Uskoisin, että tulos pätee yhtä lailla naisiin kuin miehiin. Terveille aikuisille on turvallista antaa tämä ohje, kun taas eri ikäryhmien ja sairauksien kohdalla tarvitaan vielä lisää selvityksiä", toteaa professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitokselta.



Lääkkeet vähemmäksi


Liikunnalla on mahdollista vähentää myös kalliiden kolesterolilääkkeiden käyttöä ja pienentää lääkeannoksia. Se edellyttää kuitenkin elämäntapojen pysyvää muutosta.

Kolesteroliliikuntaa koskeva tutkimus on osa laajaa tutkimussarjaa, jossa on selvitetty terveysvaikutuksia.

Tutkimussarja aloitettiin vuonna 2001. Tuolloin selvitettiin, minkälaista liikuntaa tulisi harjoittaa luukadon eli osteoporoosin ehkäisyssä. Lisäksi tutkimuksessa mukana oleva Newtest Oy toi markkinoille tutkimukseen perustuvan luuliikuntamittarin.

Newtest Oy:n toimitusjohtaja Marko Ala-Ketola uskoo, että myös kehitteillä olevalle kolesteroliliikuntamittarille löytyy kaupallista potentiaalia sen helppokäyttöisyyden ansiosta. Laite on tulossa markkinoille ehkä ensi syksynä.

Korkea veren kolesterolipitoisuus on tärkeimpiä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, jotka taas ovat yleisin kuolinsyy kehittyneissä maissa. Sen kansantaloudelliset kustannukset ovat suuret.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä