Pääkirjoitus

Edel­lä­kä­vi­jäs­tä seu­raa­jak­si

Maailman ensimmäisenä maana sähköisen henkilöllisyystodistuksen seitsemisen vuotta sitten käyttöön ottanut Suomi on joutunut seuraamaan, kuinka sähköistä korttia voi useissa maissa hyödyntää monipuolisesti.

Maailman ensimmäisenä maana sähköisen henkilöllisyystodistuksen seitsemisen vuotta sitten käyttöön ottanut Suomi on joutunut seuraamaan, kuinka sähköistä korttia voi useissa maissa hyödyntää monipuolisesti.

Suomessa alkuvaiheessa näyttävästi esitellyn kortin on intoutunut hankkimaan vain 100 000 henkilöä. Se ei ole ihme, sillä 40 euron hintaisesta läpyskästä on toistaiseksi kovin vähän hyötyä.

Esimerkiksi Virossa valtio tukee korttia niin, että se maksaa vain kymmenen euroa. Virossa onkin miljoona käyttäjää. Itävallassa sähköisen kortin on hankkinut 16 miljoonaa, Belgiassa neljä miljoonaa kansalaista. Myös Suomessa on syytä miettiä vakavasti hankinnan tukemista tai jopa määräaikaisesti voimassa olevan kortin jakamista ilmaiseksi. Silloin myös palvelujen tarjoajat aktivoituisivat.

Väkilukuun suhteutettuna Viron korttimäärä on suuri, mutta niin ovat käyttömahdollisuudetkin. Kortista onkin tehty Virossa periaatteessa pakollinen. Se on noin 90 prosentilla kansalaisista. Virossa pystyttiinkin järjestämään nettiäänestys vuoden takaisissa kunnallisvaaleissa. Kokemukset olivat rohkaisevia, vakuutti Viron edustaja henkilöllisyyden sähköisen toteamisen yhtenäistämistä pohtineessa kansainvälisessä kokouksessa Porvoossa.

Sähköinen äänestys on monin tavoin vaivaton ja edullinen vaalitapa. Kansalaiset voivat kodin rauhassa valita ehdokkaansa. He välttyvät vaihtelevan mittaiselta matkalta vaalipaikalle. Etenkin ikävän sään vallitessa hyöty on suuri. Äänestysvilkkauskin voi kasvaa. Yhteiskunnalle koituu mittavat säästöt, kun vaalivirkailijoita tarvitaan totuttua vähemmän. Äänten laskenta käy tietokoneella nopeasti, reaaliajassa.

Vaalipaikkojakin silti tarvittaisiin, ainakin toistaiseksi. Kaikilla ei vielä ole verkkoyhteyttä tai edes tietokonetta kotonaan. Vaalipaikoilla voi silti olla halukkaille mahdollisuus sähköiseen valintaan.

Viron kokemukset paljastivat kuitenkin myös kotiäänestyksen heikon kohdan. Viron itäosissa kerrotaan tapauksista, joissa perheen pää saneli valinnan. Ehkäpä ainakin osa painostetuista äänestäjistä onnistui silti saamaan tahtonsa perille. Ennakkoäänestysaikana valintaa saattoi muuttaa niin usein kuin halusi.Viimeinen valinta jäi voimaan. Tällainen tuo vakavaan vaalitapahtumaan jo pelleilyn makua.

Suomessa kokeillaan ensi kunnallisvaaleissa kolmessa kunnassa äänestyspäätettä vaalipaikalla. Se on jonkinlainen edistysaskel, mutta kansalaisilla on lupa odottaa alalla paljon rivakampaa etenemistä.