Kolmas teollinen vallankumous on täyttä päätä meneillään. Mutta Suomella on vielä kaikki mahdollisuudet kuroa ensimmäisten mukana kiinni Yhdysvaltojen tempaisemaa etumatkaa. Muutoskyky on kaiken kehityksen perusta, jos Suomi mielii edelläkävijäksi, hoputtaa Sitran tuore raportti ja kääntää huomion etenkin julkisten yhteisöjen, kuten hoitohenkilöstön innovaatiovoimaan.
Tavoitteena on positiivinen kehä, jossa yhteiskunnan rakenteellinen uudistumiskyky muodostuu keskeiseksi kilpailutekijäksi, painottaa yhteiskuntapolitiikan professori Risto Heiskala Jyväskylän yliopistosta. Hän julkaisi maanantaina yhdessä Timo J.Hämäläisen kanssa Sitran tutkimusraportin "Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan muutoskyky".
Nyt Suomen riskinä on juuttuminen vanhaan ja kriisiytyminen.
Mitä hitaammin yhteiskunta uudistuu, sitä varmemmin se jää myös taloudellisesti jälkeen. Tämä koettiin 90-luvulla.
Vaikka muutospaineet alkoivat jo edellisellä vuosikymmenellä, vasta lama auttoi omaksumaan nopeasti tehokkuutta painottavat ajatusmallit.
Avoin malli
"Pitäisi pyrkiä kohti muutoskykyistä ja tulevaisuuden haasteita koko ajan ennakoivaa, yhteistyökykyistä toimintamallia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla", Heiskala sanoo. Pohjaksi tarvitaan aina talouskasvua. Mutta ajatuksena on, että muutoskin lisää tuottoa.
Esimerkin toimivasta innovaatioyhteisöstä tarjoavat monimutkaiset järjestelmät, kuten ohjelmistot. Niitä on kehitetty yhteisin voimin ja standardein niin sanotun open source -menetelmän pohjalta.
Saman oppivan ja avoimen periaatteen varassa voidaan edistää ja mukauttaa julkisten yhteisöjen, kuten opettajien ja sairaanhoitohenkilöstön sekä sosiaalipalvelujen tarjoajien toimintamalleja, raportissa suositetaan. Mutta ei riitä, että vain näistä aloista vastaavat ministeriöt vastaavat haasteeseen.
Innovaatiot syntyvät niin sanotussa innovaatioympäristössä. "Organisaatioiden valmiutta ottaa ideoita käyttöön voidaan kehittää", Heiskala muistuttaa.
Nytkin uudistuksia kyllä kehitetään. "Mutta ne ajetaan pakolla läpi."
Samalla kritisoidaan julkisen sektorin nykyistä tulosohjausta. "Siinä on tehty paljon virheitä." Ei riitä, että julkista sektoria tehostetaan siten, että ruvetaan puhumaan markkinakieltä ja koetetaan kopioida suoraan malleja yksityiseltä sektorilta.
Olisi saatava mukaan ne ihmiset, jotka oikeasti tekevät kyseistä työtä. Nyt tulosohjaus pitkälti "tippuu ihmisten niskaan" ja jopa haittaa työtä ja tuhlaa osaamista, Heiskala arvioi ja toivoo tilalle kaksisuuntaista kommunikaatiota.