Sosiaali- ja terveysministeriö odottaa reseptien sähköisen siirtämisen lääkäreiltä apteekkiin ja apteekeilta Kansaneläkelaitokseen (Kela) siirtyvän pilottialueiden käyttöön syyskuussa. Ministeriö ei ole vielä lopullisesti hyväksynyt toimintasuunnitelmaa.
Äskettäin pidetyssä kokouksessa suunnitteluryhmää pyydettiin tarkentamaan mukaan tulevia kokeilualueita. Alusta lähtien mukana olleiden kokeilualueiden, Turun, Kymenlaakson sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien lisäksi mukaan tulee Joensuun sairaanhoitopiiri.
Reseptien siirron tekniset ratkaisut kuten tietojen on testattu ja ne on havaittu toimiviksi. Myös sähköisen reseptin tietosisältö on päätetty.
"Tarkoituksena on saada ministeriö hyväksymään tavarantoimittaja ensi viikolla. Jos näin tapahtuu, niin reseptikeskustiedosto ja käsittelysysteemi ovat olemassa toukokuussa jolloin niitä päästäneen kokeilemaan testipotilailla, -lääkäreillä ja -apteekeilla", kertoo Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta e-reseptin projektipäälliköksi nimitetty Matti Kataja.
Katajan henkilökohtainen arvio on, että kolmen tai neljän vuoden kuluttua noin puolet annettavista resepteistä menisi sähköistä tietä.
Reseptikeskuksen
hoitajasta ei tietoa
Sähköisen reseptin käyttöönotossa työstämistä vaativat edelleen hallinnolliset ja juridiset kysymykset. Tällä hetkellä mietitään, kuka rekisterit tarkkaan ottaen omistaa, miten niitä käytetään ja kuka saa käyttää.
"Teknisissä ratkaisuissa ollaan tavallaan vuotta liian edellä, sillä juridisella puolella moni asia on vasta suunnitteilla. Esimerkiksi lakia sähköisestä allekirjoituksesta ei ole vielä olemassa ja pari muutakin lakia tuntuu puuttuvan", Kataja harmittelee.
Ruotsissa sähköiset reseptit menevät lääkäreiltä suoraan ennalta nimettyyn apteekkiin. Apteekin valinta halutaan Suomessa jättää mahdolliseksi, joten lääkemääräys menee lääkäriltä reseptikeskukseen josta apteekki tekee haun.
Vielä on mietittävä mikä taho ottaa hoitaakseen reseptikeskuksen, sillä Kela ei halua palvelukeskus-tyyppistä työtä itselleen. Katajan mukaan on todennäköistä, että tehtävä kilpailutetaan vaikka rekisterin vetäminen on nykylainsäädännöllä raskasta.
"Lisänä ovat vielä taloudelliset intressit, jotka on hoidettava. Palvelukeskuksen palvelut maksavat, vaikka ulkoistamisella syntyy myös säästöjä", hän sanoo.
Työryhmän arviona on, että viranomaistyyppinen toiminta jatkuu vaikka Kela ei haluakaan tointa itselleen.
Apteekit uuden
järjestelmän hyötyjiä
Välitysjärjestelmän käyttöönotto kaatuu Katajan mukaan Apteekkariliiton ja Yliopiston apteekkien niskoille järjestelmien korjaamisen osalta. Nykyinen apteekkijärjestelmä ei pysty kyseiseen sanomavälitykseen niin, että se olisi myös apteekkien kannalta toimiva.
Apteekkien investointi tulee todennäköisesti olemaan suurempi kuin lääkäriasemien. Toisaalta juuri apteekit ovat uuden järjestelmän päähyötyjiä.
Hyötyä koituu muillekin. Apteekkariliiton it-asiantuntija Toni Christiansenin mukaan turvallisuuden ja tietojen oikeudellisen välittymisen kannalta sähköinen resepti on kategorinen parannus nykytilanteeseen.
"Lääkemääräyksistä saadaan aina selvää ja lisäksi pystytään ensimmäistä kertaa sanomaan, että resepti on todellakin lähtenyt lääkäriltä. Lääkkeiden yhteisvaikutusten seurantakin helpottuu, mikäli potilaalla on useita yhtäaikaisia lääkityksiä", Christiansen toteaa.