Maailmalla kehitellään kieli pitkällä e-lukulaitteita eli e-readereita, joilla voi lukea e-kirjoja ja vaikka elektronista sanomalehteä.
Rahaa palaa ja kilpailu on kovaa. Laitteita ja niiden uusia versioita on jo toistakymmentä: Amazon Kindle, Sony Reader, iRex iLiad, Fujitsu FLEPia, Bridgestone, Cybook Gen3.
On myös sellaisia, joista vasta puhutaan tai huhutaan: Polymer Visionin Readius, Plastic Logic, Michael Arringtonin GrunchPad ja Applen kosketusnäyttövekotin, jonka nimeksi on arvailtu iPod Touch HD.
E-lukulaite ei tulevaisuuden vempaimena kuitenkaan - ainakaan nykymuodoissaan - vakuuta suomalaisia media-asiantuntijoita.
Lukulaite ja telkkari?
Digitaalisen median tutkimusyksikön johtaja Seppo Roponen TNS Gallup Oy:stä myöntää olevansa epäilevä tuomas e-lukulaitteiden suhteen.
"E-lukulaitteet ovat itsenäisinä laitteina erittäin kovan haasteen edessä. Ei ole mitään erityistä taetta, että ne tulisivat yleistymään."
Roponen uskoo enemmän hybridiin, jossa mahdollistuvat monet eri toiminnot.
"Onko se sitten isonäyttöinen puhelin, pieninäyttöinen tietokone vai joku hybridilaite, josta ei osata sanoa, onko se puhelin, tietokone vai mikä. Sehän voi olla vaikka jalostettu mp3-soitin, joka soittaa musiikkia ja muuta viihdettä."
Yhdysvalloissa, Japanissa ja muualla kuitenkin syötetään hengästyttävät määrät rahaa e-lukulaitteiden kehittämiseen. Siellä uskoa on.
"Jos ajatellaan, kenellä on motiivi kehittää? Sähköinen maailma on tuonut sisällön maksuttomuuden. Tämä on järkevä tapa saada sähköisestä sisällöstä rahaa. Siihen on selvä kaupallinen intressi, joka on hyvin perusteltu. Kirja- ja lehtikustantajille se on yksi suuri toivo."
E-readerilla on Roposen mielestä mahdollisuuksia, jos siihen tuodaan joku muu hyvä lisäinnovaatio.
"Jos se onkin vaikka tulevaisuuden mobiilitelevisio samalla. Onhan tässä tällaisia televisio-kännykkä-tietokone -hybridilaitteen mahdollisuuksia. Mikään ei sinänsä estä, miksei lukulaiteteknologia voisi olla se, jonka perustalle tämä kaikki tulee syntymään. On siinä selvä jujunsa."
Hypetys huipussaan
Kukaan ei tiedä, mikä kehityslinja lähtee vetämään: kännykkä/kommunikaattori, tabletti pc/miniläppäri vai e-lukulaitehybridi.
Oulun yliopiston Center for Internet Excellence -tutkimusyhteisön johtajan Heikki Huomon mielestä miniläppärit ovat Se Juttu.
"Miniläppäreitä on myyty on aika hyvin, mutta toisaalta niissäkin on omat rajoitteensa, muistit ja muut. Olen pohtinut, tuleeko miniläppärikään loppujen lopuksi yleistymään vai tuleeko joku muu juttu, joka ajaa sen ohi", toteaa Market-Visio Oy:n pääanalyytikko Mika Rajamäki.
E-kirja ei Rajamäestä tunnu hänelle itselleen ominaiselta valinnalta.
"Pikkusen jää nähtäväksi, miten se lähtee menestymään."
Hype- tai hypetys-käyrällä e-lukulaitteet ovat kuitenkin korkealla.
"Käyrä on sellainen, että ensin se nousee voimakkaasti, mutta lähtee jossain vaiheessa laskemaan yhtä jyrkästi alaspäin. E-lukulaitteista puhutaan tällä hetkellä paljon, ja monet kehittävät teknologioita omilla tahoillaan. Jossain vaiheessa tulee tietynlainen romahdus. Sitten alkaa tulla vakiintuneita teknologioita ja liiketoimintaa, kun lopulta löydetään, mihin kuluttajat, suuri massa päätyy. Karsintaa tulee ja jää muutama menestyslinja, mitä polkua lähdetään seuraaman. Silloin tulee ensimmäinen kerta, että kehittäjät alkavat saada jotain takaisinmaksua", Rajamäki analysoi.
"Pelkkä e-lukemista varten dedikoitu pääte tuntuu vaikealta. Polku voisi olla enemmänkin siellä, missä yhdistetään asioita, kamerakännyköissä ja muissa. Ne ovat tietenkin vahvoilla, jotka ovat ketteriä kehittämään käyttöliittymiä. Se on menestystekijä, mitä helpompi ja yksinkertaisempi laite on käyttää ja palvelee mahdollisimman monia ihmisiä."
E-Jerry Cottonit
Center for Internet Excellence
-tutkimusyhteisön johtaja Heikki Huomo muistuttaa, että kännykät ja miniläppärit ovat eri asioiden evoluutiota.
"Kännykät ja kommari eli kommunikaattori lähtivät puhelimesta, jossa oli pyöritettävä levy ja kippurajohto. Pc-puoli, läppärit ja minikannettavat, lähti huoneen kokoisista tietokoneista. Siinä välissä oli semmoisia pesukoneen kokoisia systeemeitä", Huomo havainnollistaa.
"E-lukulaite ei ole näitä kumpaakaan. Siinä pyritään päivitettynä perinteisen kirjan formaattiin, joka on vaan helpompi ja halvempi. Kirjalle riittää pari kilobittiä per sivu. Muistitikut ovat tänä päivänä pari gigabittiä eli miljoona sivua kirjaa voi sopia härveliin, jonka hinta on viisi euroa. Sen kun tökkää pc:hen, ei sen tarvitse olla verkossa kiinni."
Huomo näkee, että lukutapahtumista on tullut ajallisesti lyhyempiä pätkiä. Siinä heijastuu normaali elämän fragmentoituminen.
"Elokuva on säilyttänyt roolinsa, mutta sitten on näitä viiden minuutin pätkiä ja uutisia. Sitä on suurin osa kuvallisesta liikenteestä. Uskon, että tekstipohjaisessa informaatiossa kehitys on samanlainen: jutuista tulee lyhyempiä. Ne ei ole Sinuhe egyptiläisiä tai Päätaloja vaan Jerry Cottoneita, jotka lukee tunnissa ja puolessatoista."
Yöttömän yön -kirjamessut järjestetään Ouluhallissa 13.-14.6.