Frankfurtin kirjamessuilla Saksassa kävi viime kuussa kuhina elektronisten kirjojen lukulaitteiden ympärillä.
Kindle on lukijalle sama kuin iPhone kuulijalle, otsikoi sveitsiläislehti Tages-Anzeiger, jonka toimittaja testasi uusimpia lukulaitteita.
E-kirja tulee järisyttämään kirjakauppaa kuin maanjäristys.
"Kindle ja sen sukulaiset eivät johda kirjan tuhoon. Mutta ehkä kirjakaupan, sellaisena kuin me sen tunnemme", arvioi Martin Ebel alakerrassaan.
E-kirjalla on kannattajansa ja epäilijänsä. Mutta e-kirja on jo täällä: netistä löytyy useita maksullisia ja ilmaisia latauspaikkoja.
Oulun kirjastossa nolla
E-kirjoja on Suomessa jo vähän yli puolessa kirjastoista.
"Kokoelmien suuruus vaihtelee huomattavasti. Tieteelliset kirjastot ovat olleet aktiivisempia", kertoo 514 kirjastolle kyselyn tehnyt kirjastonhoitaja Sirkka-Liisa Korkeila Helsingin yliopistosta.
Yleisin hankintaimpulssi on ollut kokeilunhalu.
Oulun pääkirjastossa e-kirjoja ei ole ollenkaan, muuta elektronista aineistoa kyllä.
"Kaupallisten tarjoajien e-kirjoja ei ole ostettu vielä yhtään. Tarjoilla oleva valikoima ei ole semmoinen, että se olisi meidän asiakkaitamme niin paljon kiinnostanut", kertoo kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Saraste.
E-kirjojen nettikäyttö tökkii Sarasteen mukaan teknisesti.
"Nettisivujen käytettävyys ei ole vielä sillä tasolla, että e-kirjojen käyttö kirjastoaineistona olisi tarkoituksenmukaista. Ongelmana on esimerkiksi tietty yhtäaikainen käyttäjämäärä, eikä niitä voi varata etukäteen."
Lukulaitteet tulossa
Useissa e-kirjaprojekteissa mukana ollut Sirkka-Liisa Korkeila uskoo, että e-kirja kyllä yleistyy. Mutta mikä jarruttaa?
"Kaupunginkirjastojen kannalta on ehkä suurin este, että sopivaa suomenkielistä materiaalia on vielä aika vähän tarjolla. Esimerkiksi elektronista suomenkielistä kaunokirjallisutta ei käytännössä ole, ja sitähän yleisistä kirjastoista paljon lainataan."
"Toinen syy on tottumattomuus ja ihan tiedon puute. Asiakkailla ei ole paljon tietoa, mitä e-kirja tarkoittaa ja miten niitä voi käyttää. Käyttöopetusta pitäisi olla enemmän."
Kolmas hidaste ovat asenteet.
"Jos kirjastoilla olisi tarjota asiakkaille e-kirjoja, niitä varmasti käytettäisiin enemmän. Uskon, että e-kirjat leviävät ja yleistyvät, kunhan me saadaan nämä uudet tosi kätevän tuntuiset langattomat lukulaitteet tänne Eurooppaan."
Ihmiset ovat entistä ympäristötietoisempia. Vaikuttaako se e-kirjan leviämiseen?
"Kun opiskelijoilta muutama vuosi sitten kysyttiin mielipiteitä e-kirjoista, muutamakin vastaaja otti esiin, etteipähän ainakaan sademetsät tuhoudu", Sirkka-Liisa Korkeila toteaa
hdg
Paperille painettu kirja on monelle fetissi, halun ja palvonnan kohde. E-kirja muuttaa kirjan luonnetta.
E-kirjan etuina on pidetty tavoitettavuutta, ajantasaisuutta, mahdollista päivitettävyyttä sekä uudenlaisia käytettävyysominaisuuksia kuten muistiinpanojen, alleviivausten ja tekstin sisäisten hakujen mahdollisuutta.
Mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen Tampereen yliopistosta on sitä mieltä, ettei digitalisoituminen tuhoa kirjaa vaan pelastaa sen myös painetussa muodossaan.
"E-kirja ei voi korvata painettua vastinettaan ruumiillisessa, avaruudellisessa tai sosiaalisessa mielessä. Jo kirjan materiaaliset ominaisuudet - koko, paksuus, kirjasintyyppi - viestivät lukijalle merkityksiä, joita sähköiset tekstit eivät välttämättä sisällä."
Lehtosen mukaan ei ole kyse vain siitä, että painetun sanan rinnalle ilmaantuu muita tekstityyppejä, myös painetun sanan tuotanto- ja jakeluteknologiat muuttuvat kaiken aikaa.
"Mediamuotojen viitatessa kasvavasti toisiinsa niiden erot liudentuvat."
Käyttäjät edellyttävät e-kirjalta perinteisen kirjaformaatin jäljittelyä.
"Kirjamaailma on monessa suhteessa konservatiivinen, mutta kirja ei!"
