Dy­na­miit­ti­laa­ti­kos­ta löy­ty­neet lasiset ne­ga­tii­vit muut­tu­vat kuviksi Mikko Ojan käsissä – "Ta­voi­te on, että kuvat säi­ly­vät ainakin seu­raa­vat 200 vuotta"

Merijärvellä vaikuttaneen Juho Hemmingin kuvien tunnistamiseen tarvitaan nyt kuntalaisia apuun.

Mikko Ojalla on käsissään tarkka työmaa, sillä kymmeniä vuosia vanhoihin lasinegatiiveihin ei saa jäädä rasvaisia sormenjälkiä. Juho Hemmingin 
ottamista kuvista aletaan seuraavaksi tunnistaa henkilöitä ja kuvauspaikkoja. Aiheen ympärille järjestetään kyläiltoja eri puolilla Merijärveä. Juho Hemmingin oma kuva.
Mikko Ojalla on käsissään tarkka työmaa, sillä kymmeniä vuosia vanhoihin lasinegatiiveihin ei saa jäädä rasvaisia sormenjälkiä. Juho Hemmingin ottamista kuvista aletaan seuraavaksi tunnistaa henkilöitä ja kuvauspaikkoja. Aiheen ympärille järjestetään kyläiltoja eri puolilla Merijärveä.
Mikko Ojalla on käsissään tarkka työmaa, sillä kymmeniä vuosia vanhoihin lasinegatiiveihin ei saa jäädä rasvaisia sormenjälkiä. Juho Hemmingin ottamista kuvista aletaan seuraavaksi tunnistaa henkilöitä ja kuvauspaikkoja. Aiheen ympärille järjestetään kyläiltoja eri puolilla Merijärveä.
Kuva: SIRPA KORTET

Merijärvellä vaikuttaneen Juho Hemmingin kuvien tunnistamiseen tarvitaan nyt kuntalaisia apuun.

Yli tuhat lasista negatiivia on paljastunut todelliseksi kotiseutuaarteeksi Merijärvellä. Yksityishenkilön talosta löytyi dynamiittilaatikkoon siististi laitettuja lasinegoja, jotka muutama vuosi sitten oli lahjoitettu paikalliselle kotiseutuyhdistykselle. Kuvat on ottanut Merijärvelle vuosikymmeniä sitten Alavudelta Osuuskaupan johtajaksi tullut Juho Hemminki. Negat ovat jääneet taloon, jossa Hemminki ja myöhemmin hänen poikansa asuivat.

– Negatiiveja on säilytetty Merijärven kunnantalon vintillä. Onneksi siellä on ollut lämmin tila, tuumaa Mikko Oja, jolla on nyt työmaanaan muuttaa negatiivit digitaaliseen kuvamuotoon.

Merijärven kotiseutuyhdistys haki perinteentallennustyöhön EU-rahaa. Nyt Oja työskentelee Tähjän kotiseututalolla Leader-rahoituksella palkattuna ainakin ensi syksyyn saakka.

Työmaa on valtava. Osa lasisista negatiiveista on haljennut, mutta Oja on saanut pelastettua niissä olevan kuvasisällön huolellisella työllä.

Kuvausta harrastaneen Hemmingin tiedetään kuvanneen tavallisten merijärvisten arkea ja juhlaa. Kuvissa on eri-ikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa, mutta myös muotokuvissa.

Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Juhani Alaranta tietää kertoa, että he ketkä ovat nähneet Hemmingin kuvaamassa, muistavat, kuinka hän kuvanottohetkellä meni hupun alle piiloon. Silloinen kameratekniikka toimi niin.

Ojan työnä on valopöydän avulla kuvata negatiivit järjestelmäkameralla ja sen jälkeen työstää mustavalkoiset otokset kuvankäsittelyohjelmalla. Oppia Oja kertoo hakeneensa Valokuvataiteen museolta, josta hän on saanut ohjeita lasilevyjen oikeaoppiseen käsittelyyn.

– Kuvaamisen jälkeen jokainen lasinegatiivi numeroidaan ja laitetaan museokuoriin, Oja sanoo.

Lasinegatiiveille etsitään parhaillaan sijoituspaikkaa, jotta ne säilyvät tulevaisuudessakin hyvinä.

Juho Hemmingin oma kuva.
Juho Hemmingin oma kuva.
Kuva: SIRPA KORTET

Digitaaliseksi muutettu aineisto puolestaan laitetaan internetiin. Tallennusvaiheen jälkeen edessä on iso ja haastava ihmisten tunnistamisprosessi. Jo tähän mennessä kuvat ovat herättäneet kuntalaisissa valtavaa kiinnostusta ja niistä on pystytty nimeämään henkilöitä.

– Suurimmassa osassa kuvista on paikallisia asukkaita, merijärvisten lisäksi naapuripaikkakunnaltakin muun muassa petäjäskoskisia, Mikko Oja kertoo.

Kuvat ajoittuvat 1940- ja 1950-luvuille. Joukossa on yksittäisiä vanhempia otoksia.

– Yhdessä kuvassa on merkintä vuodesta 1928, Oja sanoo.

Kuvien laatu on huippuluokkaa. Oja on teettänyt osasta kuvia isoja paperivedoksia, joissa kuvan yksityiskohdat ovat pysyneet erittäin selkeinä. Hankkeen aikana on tavoitteena teettää jokaisesta lasinegatiivista paperikuva sähköisten tallennusvälineiden rinnalle. Kuvista on pystytty tekemään myös värillisiä versioita iiläisen Jorma Kaupin avustuksella.

Alkuperäisvärit esimerkiksi rakennuksista on pystytty kuvista saamaan selville. Samoin vaatetukset ja kenkien mallit ajoittavat kuvatut henkilöt tietylle vuosikymmenelle.

– Vihreän ja punaisen sävyjen kanssa tulee vähän ongelmia, koska ne näyttävät negatiivissa samalta. Keltaokra puolestaan erottuu hyvin, Oja sanoo.

Työssä huomioidaan myös se, että tietokoneohjelmat ja tallennusformaatit muuttuvat. Siksi formaattipäivitystä on tehtävä vuosikymmenittäin ja asialle on nimettävä vastuuhenkilö.

– Tavoite on, että kuvat säilyvät ainakin seuraavat 200 vuotta.

Merijärvellä tallennetaan aineistot nähtäville

Lasisten negatiivien ohella Merijärveltä on löytynyt myös filminegatiiveja, joiden oletetaan sisältävä myös Juho Hemmingin ja hänen Olavi-poikansa ottamia kuvia. Hemmingin kuvilla on kuvitettu kotiseutuyhdistyksen merijärvisistä tarinoista koottu Tiet kotiin johtaa -kirja.

Sen lisäksi paikkakunnalta otettuja kuvia, jotka ovat yksityishenkilöillä, pyritään saamaan samaan aineistomassaan talteen.

Kotiseutuyhdistyksellä ja kirjastolla on tallessa Merijärvestä kertovia sanomalehtileikkeitä useilta vuosikymmeniltä. Mikko Ojan varovainen arvio on, että lehtileikkeitä on ainakin 20 000 kappaletta. Myös näiden muuntaminen digitaalisesti katsottavaksi on alkanut.

Merijärven elämää on myös C-kasetteina ja VHS-nauhoina.