Tavalliset työeläkevakuutetut joutuvat maksamaan suurimman osan hyvätuloisten palkansaajien lisäeläkkeistä. Helsingin Sanomien (1.5.) paljastama ja Eläketurvakeskuksen myöntämä tieto on jotain aivan muuta, kuin mitä tähän asti on työntekijöille vakuuteltu. Tieto iskee kuin märkä rätti tavallisen palkansaajan kasvoihin.
Tähän asti työeläkepomot ja yritysjohtajat ovat toistaneet, että erilliset lisäeläkkeet tulevat yritysten omistajien pussista ja että muilla ei ole siksi asiaan nokan koputtamista. Näin on hillitty hulppeiden eläkkeiden arvostelua ja perusteltu johtajatason vapaaehtoisen järjestelmän oikeutusta. Todellisuudessa lisäeläkerahaston vakuutusvarat eivät riitä lisäeläkkeiden kustannuksiin, vaan peräti kaksi kolmasosa rekisteröidyistä lisäeläkkeistä joudutaan maksamaan tasausrahastosta.
Rekisteröity lisäeläke parantaa eläketurvaa. Työnantaja voi rekisteröidyllä lisäeläkevakuutuksella lisätä työntekijöidensä eläkkeen määrää tai alentaa heidän eläkeikäänsä. Järjestelmän turvin johtajat ovat karanneet ennen aikojaan eläkkeelle mukavan lisäpotin turvin.
Uusia lisäeläkejärjestelmiä ei voi enää rekisteröidä, mutta vanhat järjestelmät ovat voimassa. Rekisteröity lisäeläkejärjestelmä lakkautetaan vuoden 2017 alussa, jolloin vakuutuksien voimassaolo päättyy.
Jo lisäeläkkeeseen oikeutetut saavat kuitenkin pitää nyt osittain perusteettomaksi osoittautuneen etunsa. Joka kymmenes eläkkeellä oleva eläkkeensaaja nauttii rekisteröityä lisäeläkettä. Lisäeläkkeitä joudutaan maksamaan vuoteen 2060 asti.
Toinen, reilumpi vaihtoehto olisi maksaa lisäeläkettä vain sen verran, mitä vakuutusjärjestelystä todellisuudessa kertyy.