Saddam Husseinin oikeudenkäynnin alkajaisiksi pureudutaan maailmalla vähän tunnettuun Dujailin verilöylyyn 1982. Saddamia syytetään noin 150 kyläläisen tapattamisesta ja 1 500 muun vangitsemisesta ja kiduttamisesta kostona häntä vastaan tehdystä murhayrityksestä.
Dujailin shiiakylän tapahtumat kalpenevat verrattaessa niitä esimerkiksi Halabjan kurdikylään tehtyyn kaasuhyökkäykseen 1988 tai shiiakapinan veriseen tukahduttamiseen Persianlahden sodan jälkeen.
Irakin viranomaiset ovat valinneet Dujailin ensimmäiseksi syytekohdaksi, koska he toivovat saavansa oikeudenkäynnin pikaiseen päätökseen. Syyttäjien mukaan tapaus on hyvin dokumentoitu, ja Saddam voidaan tuomita siitä jopa kuolemaan.
Saddamin puolustus saattaa kuitenkin vastavetona pyytää oikeudenkäynnin lykkäämistä, koska sillä ei ole ollut mahdollisuutta tutustua todistusaineistoon etukäteen. Saddam itse on asettanut koko oikeudenkäynnin laillisuuden kyseenalaiseksi, koska hän oman näkemyksensä mukaan nautti syytesuojaa tuolloin voimassa olleen Irakin perustuslain mukaan.
Heinäkuussa 1982 Saddam Hussein ajoi autosaattueessa Dujailin kylässä, kun shiiapuolue Dawan jäsenet tekivät väijytyksen hänen saattuettaan vastaan. Saddam kuitenkin selvisi hyökkäyksestä, ja syyttäjien mukaan hän itse antoi määräyksen kostotoimista.
Irakin salaisen poliisin sanotaan pidättäneen kokonaisia perheitä, kylän hedelmätarhat ja asumukset jyrättiin maan tasalle ja lähes 150 asukasta ammuttiin. Monia pidätettyjä kidutettiin ja tapettiin. Julmuudestaan huolimatta Dujailin kylän verilöyly herätti vain vähän kansainväistä huomiota.
Lähteet: St. Petersburg Times, Washington Post.