Euroopan keskuspankin pääjohtaja Wim Duisenberg ei antanut viitteitä koron laskun jatkumisesta puhuessaan torstaina Euroopan parlamentissa pankin viime vuoden vuosikertomuksen käsittelyn yhteydessä. Korot ovat Duisenbergin mukaan historiallisen alhaalla, ja muiden tekijöiden on myös kannettava vastuunsa kasvun ja työllisyyden edistämiseksi.
"Vaikka hintavakauden näkymät ovat suosiolliset korkotason laskettua historiallisen alhaalle, rahapolitiikka ei voi itsestään tuottaa pysyvää ja kestävää kasvua ja työllisyyttä euroalueella. Muiden politiikan tekijöiden on myös otettava vastuu", Duisenberg sanoi.
Uudistusten tarvetta
korostettava riittävästi
Osa taloudellisen kasvun heikkoudesta euroalueella voidaan Duisenbergin mukaan liittää kunnianhimon puutteeseen rakenteellisissa ja valtiontalouden uudistuksissa. Investointien ja työllisyyden ehtoja olisi edelleen parannettava euroalueella.
"En todennäköisesti osaa riittävästi korostaa tarvetta nopeuttaa rakenteellisten uudistusten vauhtia työ- ja tuotantomarkkinoilla. Niiden vaikutus olisi positiivinen euroalueen kyvyssä vastustaa paremmin ulkoisia shokkeja samoin kuin lisätä sen kasvumahdollisuuksia", Duisenberg korosti.
Keskipitkällä aikavälillä vakauteen tähtäävä talouspolitiikan lähestymistapa poistaisi pääjohtajan mukaan suuren joukon epävarmuuksia, jotka nykyisin varjostavat pitkäntähtäimen suunnittelua ja näkymiä, joilla olisi positiivinen vaikutus myös lyhyellä aikavälillä.
"Tosiasiassa tällä hetkellä vähäisen kasvun ja euron vahvan ulkoisen arvon tilanteessa rakenteelliset uudistukset ovat vieläkin tarpeellisempia", pääjohtaja muistutti.
Duisenberg vakuutti parlamentissa käydyn keskustelun päätteeksi, että rahapolitiikka on tehnyt osansa, pankki on tehnyt osansa.
"Jäsenmaat eivät voi enää mennä keskuspankin selän taakse, vaan uudistukset on tehtävä."
Hintavakaus
muuttumaton
Hintavakaus on säilynyt pääasiassa muuttumattomana sen jälkeen, kun EKP laski korkoja kesäkuun viidentenä päivänä. Pankki jatkaa Duisenbergin mukaan arviointiinsa vaikuttavien eri tekijöiden seuraamista huolellisesti. Lausunto ei viittaa koronlaskuun lähitulevaisuudessa.
Euroopan keskuspankki on asettanut tehtäväkseen hintavakauden säilyttämisen. Inflaatio on tarkoitus pitää lähellä kahta prosenttia. Viime vuonna inflaatio oli keskimäärin 2,3 prosenttia eli hieman yli pankin määrittelemän hintavakauden. Duisenberg arvioi, että osaksi syynä ovat väliaikaiset, kertaluontoiset tekijät kuten öljynhinta ja poikkeukselliset sääolosuhteet.
Hän myös myönsi, että rahanvaihdolla euroon oli myös jotakin vaikutusta, varsinkin julkisella sektorilla tapahtuneet suhteellisen suuret hinnankorotukset. "Me taistelemme inflaatiota vastaan ja myös deflaatiota vastaan, jos sellainen tulee. Nyt en näe sellaista mahdollisuutta. Deflaatio ei ole nurkan takana", Duisenberg vakuutti.
Duisenberg muistutti vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen tärkeydestä. Suuret jäsenmaat Saksa, Ranska ja mahdollisesti Italiakin ylittävät kolmen prosentin rajan julkisen talouden alijäämässä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vaatimukset löysätä vakaussopimuksen ehtoja nousevat aika ajoin keskusteluun.
Duisenberg muistutti parlamentaarikkojen esittäessä huolensa tilanteesta, että vastuu sopimuksen noudattamisesta on jäsenmailla ei keskuspankilla.
Duisenbergin mukaan EKP on tarpeeksi avoin
Parlamentaarikkojen puheenvuoroissa vaadittiin jälleen kerran keskuspankin pöytäkirjojen julkistamista. Duisenberg torjui jälleen kerran vaatimuksen. Hän vakuutti, ettei mikään muu keskuspankki ole niin avoin EKP. Vain tunti korkopäätöksen jälkeen keskuspankki selvittää päätökseen johtaneet perustelut julkisesssa lehdistötilaisuudessa.
Keskustelun aikana Duisenberg sai parlamentaarikoilta kiitokset työstään. Hän esiintyi viimeisen kerran täysistunnossa EKP:n vuosikertomuksen käsittelyn yhteydessä.
Ranskan keskuspankin johtajan Jean-Claude Trichetin nimittämisestä sovittiin Thessalonikin huippukokouksessa juhannuksena. Ajankohdasta päätetään syksyllä. Vaihdos ajoittunee vuodenvaihteeseen.