Keskustelu ruotsinkielisen varuskunnan säilyttämisestä tai lakkauttamisesta käy kiivaana. Sananvaihto ryöpsähti Puolustusvoimien julkistettua rajut säästösuunnitelmansa toissa viikolla.
Armeijan säästöihin muuten kielteisesti suhtautuvat perussuomalaiset kansanedustajat nostivat mekkalan siitä, ettei lakkautuslistalla ole Dragsvikissä sijaitsevaa ruotsinkielistä varuskuntaa. Muut lakkautukset he ovat tuominneet kovin sanoin, mutta tämän olisivat sallineet.
Tästä syntyi kovaääninen sanasota etenkin perussuomalaisten ja ruotsalaisen kansanpuolueen edustajien välille. Inttäminen on saanut jo täysin asiattomia piirteitä, ja sille olisi korkea aika panna piste.
Lain mukaan Suomessa tulee tarjota varusmieskoulutusta suomen lisäksi toisella kotimaisella kielellä. Tämä on otettu huomioon hallituksen ohjelmassa. Sen mukaan ruotsinkielinen varusmieskoulutus turvataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tämä on osa sitä hintaa, jonka muut hallituspuolueet ovat olleet valmiita maksamaan saadakseen ruotsalaisen kansanpuolueen mukaan hallitukseen.
RKP on vuosikymmenet osoittautunut hallituspolitiikassa joustavaksi kumppaniksi, kunhan se vain on saanut turvatuksi ruotsin kielen aseman. Siinä se on onnistunut.
Puolustusvoimien säästösuunnitelmia työstäneet puolustushallinnon virkamiehet eivät missään vaiheessa esittäneet julkisesti Dragsvikin varuskunnan lakkauttamista.
Hallitus antoi viisaasti puolustushallinnon miettiä itse, mikä olisi maanpuolustuksen kannalta kestävin tapa saavuttaa asetetut säästötavoitteet ja samalla uudistaa toimintamuotoja. Tähän on tultu, ja sen kanssa on elettävä.