Vampyyrimyytti ei ole kevyt saati viihteellinen asia. Näin täytyy ainakin päätellä Saksassa pidetyssä Dracula-kongressissa, jossa puitiin vampyyrin olemusta saksalaisella vakavuudella ja perinpohjaisuudella.
"Kaikki ilmiöt, joita kohtaamme vampyyrien parissa, selittyvät yksi yhteen mätänemisilmiöllä", vakuuttaa kölniläinen rikosbiologi Mark Benecke.
Muut Fernwaldissa pidettyyn kongressiin osallistuvat asiantuntijat tyrmäävät kuitenkin jyrkästi Benecken tulkinnan. Dracula-seuran piirissä vampyyrimyytti saa jylhempiä selityksiä: teemoina ovat veri, erotiikka ja kuolema.
Tämän vuoden Dracula-kongressiin saapui noin 200 osallistujaa; yön lapset pukeutuivat asianmukaisesti mustiin kaapuihin.
"Tapaamisemme on vakava asia. Me emme osallistu veren juontiin tai muihin okkulttisiin rituaaleihin. Olemme täysin normaaleja, emme lauma kummajaisia, vaikka sonnustaudumme kerran vuodessa kaapuihin ja valehampaisiin", korostaa Dracula-seuran puheenjohtaja Ulrike Wyche.
Vampyyrit tuttuja kaikissa kulttuureissa
Wychen mukaan kongressin painopisteisiin valittiin vampirismin sosiologinen tutkiminen. Tavoitteena on selvittää, miksi vampyyrimyytti vetoaa miljooniin ihmisiin ympäri maailman.
"Vampyyri on tunnettu myytti kaikissa maailman yhteiskunnissa. Tämä on yhdistelmä, johon kuuluvat eroottisuus ja kuolema sekä toisaalta kuolemattomuus ja pohjaton kyltymättömyys."
Kongressin workshopit ja seminaarit valottavat myös sitä, mikä rooli vampyyreillä on goottilaisessa nuorisokulttuurissa. Kongressissa pureudutaan niin ikään Buffy vampyyrintappaja -tv-sarjan aiheuttamiin uskonnollisiin (?!) ilmiöihin.
Toki harras Dracula-väki pääsee myös oppimaan kielitieteellisellä luennolla, mikä on vampyyri-sanan lingvistinen tausta.
Kuka omistaa Draculan?
Vaikka perivakavassa Saksassa ollaankin, vampyyriväki osaa sentään myös rentoutua. Kongressin ohjelmalistalle putkahtikin Mr. ja Mrs. Draculan valinta.
Melkomoisen elämyksen tarjoaa epäilemättä myös kryptamusiikin resitaali, joka koottiin historiallisen Draculan eli valakkiruhtinas Vlad Tepesin kunniaksi. Konsertin musiikiksi valittiin keskiajan Euroopassa sävellettyjä lauluja, esitettynä vanhoilla, perinteisillä instrumenteilla.
Tarkkaan ottaen Vlad Seivästäjä Tepes ei kuitenkaan liity vampyyrimyyttiin. Vampyyri-termi yhdistettiin häneen vasta viime vuosisadan alussa, kun Bram Stoker oli julkaissut maineikkaan romaaninsa Dracula.
"Vladilla ei ollut mitään tekemistä vampyyrien kanssa. Vampyyri-ilmiö on löytänyt oman elämänsä populaarikulttuurissa", Ulrike Wyche summaa tietävästi hymyillen.
Vlad Tepesin kotimaa Romania on kuitenkin tässä jyrkästi eri mieltä Wychen kanssa. Romania valmistelee jättimäistä Dracula-teemapuistoa, jonka päävetonaulaksi on valittu juuri vampyyrit.
Konkariohjaaja Roman Polanski on uppoutunut filmeillään myös vampyyrikulttiin. Asiaa mm. komiikan kautta lähestynyt Polanski vieraili alan museossa Wienissä.