Keskusta hautasi vähin äänin opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) kunnianhimoisen hankkeen peruskoulun tuntijakouudistuksesta. Pitkälle valmisteltu peruskoulun tuntijakouudistuksen remontti kariutui, kun keskusta veti tukensa pois uudistukselta.
Opetusministerille ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin valitella asiaa ja puolustella uudistuksen tarpeellisuutta.
Keskustan vastustus maistuu politikoinnilta. Keskusta on perustellut nihkeyttään sillä, että kunnilla ei ole varaa lisätä valinnaisuutta nykyisestä. Pienissä kunnissa valinnaisuuden mahdollisuudet kasvaisivat esimerkiksi kuntaliitosten myötä. Vaalien alla keskusta ei halua antaa lisäsytykkeitä kuntaliitoskeskusteluun.
Keskusta on myös epäillyt, että valinnaisuuden suuri kasvattaminen johtaa eriarvoisuuteen, kun lasten vanhemmat joutuvat liian aikaisin tekemään kauaskantoisia valintoja lastensa puolesta.
Virkkunen on kiistänyt keskustan väitteet muistuttamalla, että uuden tuntijaon edellyttämät rahat olisi löydetty budjetin sisältä. Valinnaisuutta hän on perustellut lasten erilaisuudella. Myös koululaiset ovat kaivanneet vaihtoehtoja nykyiseen kiireiseen ja tiukasti aikataulutettuun koulupäivään.
Etukäteen ehdittiin iloita uudesta oppiaineesta draamasta. Sen avulla uskottiin, että juroista suomalaisista voitaisiin koulia supliikin ja ristiriitaisten asioiden käsittelyn hallitsevia kansalaisia.
Kyse on taidoista, joissa suomalaisten katsotaan olevan kansainvälisestä tasosta jäljessä. Pelkkä tieto ja osaaminen eivät riitä työelämässä ja kansainvälisissä yhteyksissä, vaan asiat pitää myös osata esittää vakuuttavalla tavalla. Nyt näiden taitojen oppiminen kouluissa siirtyi hamaan tulevaisuuteen.