Ydinvoimatekniikan mallintamisen professori Juhani Hyvärinen sanoo, että tuotantoon nähden ydinvoimalaonnettomuuksia on tapahtunut vähän.
Tällä hetkellä 31 maassa sähköntuotannossa on yhteensä 448 kaupallista reaktoria. Voimalat tuottavat sähkötehoa yhteensä noin 392 000 megawattia, joka on noin 17 000 käyttövuotta.
Suomessa ydinvoimalla tuotettin vuonna 2016 kaikesta kulutetusta sähköstä 26,2 prosenttia.
– Ydinvoiman teknologinen kehitys etenee. Pienten, modulaaristen reaktorien ja hyötyreaktorien kehittely lähestyy sitä ajankohtaa, jolloin ne ovat valmiina kaupalliseen käyttöön. Reaktoreiden tuotannon kokoluokka vaihtelee 30–300 megawatin välillä.
Modulaarisilla reaktoreilla on useita etuja, Hyvärinen sanoo, ja jatkaa:
– Ne voidaan rakentaa sarjatuotantona valvotuissa tehdasolosuhteissa ja niiden rakentaminen on huomattavasti nopeampaa kuin Olkiluodon tai Hanhikiven kaltaisten suurten ydinreaktorien. Valmistajien mukaan rakentamisaika voi olla 2–3 vuotta. Lisäksi pieniä reaktoreita voidaan rakentaa vaikka proomuun ja siirtää paikasta toiseen.
Suomessa sähköä käytettiin viime vuonna 85,1 terawattituntia, josta Suomessa tuotettu sähkö kattoi 77,7 prosenttia. Tuontisähköstä suurin osa hankittiin Ruotsista ja Venäjältä.
Ruotsin tuntisähkön osuus laski vuodesta 2015 ja vastaavasti Venäjältä hankitun sähkön osuus lisääntyi melkein puolella.
– Näyttää siltä, ettei Suomi tule sähkön suhteen energiaomavaraiseksi edes Olkiluoto 3:n ja Hanhikivi 1:n valmistuttua, joten tuontisähköä tarvitaan, Hyvärinen sanoo.
Maailmanlaajuisesti energiaraaka-aineiden saatavuus on yksi kulmakivistä. Nykyisellä kulutustavalla ensin loppuvat öljyvarannot ja sen jälkeen maakaasu. Kansainvälisen Energiajärjestön ennusteen mukaan nykyisillä energiapolitiikan linjauksilla sähköntuotanto lisääntyy uusiutuvan energian, kivihiilen, kaasun ja ydinvoiman osalta.
Maat, Suomi mukaan lukien, jotka ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimukseen, ovat sitoutuneet ilmastoa kuormittavien päästöjen vähentämiseen.
– Tutkijana näen, että ydinvoima on välttämätön osa sähköjärjestelmää, jos hiilidioksidipäästöjä halutaan vähentää ja samaan aikaan pitää sähköjärjestelmä tasapainossa, Hyvärinen sanoo.
Tekniikan tohtori, dosentti Hyvärinen työskentelee tutkijana ja opettajana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Hyvärinen työskenteli tätä ennen 19 vuotta Säteilyturvakeskuksessa ja kuusi vuotta Fennovoiman ydintekniikkajohtajana.
Hyvärinen vieraili torstaina Fennovoiman järjestämässä Energiaillassa, jonka aiheena oli Ydinvoima: tulevaisuutta vai menneisyyttä?
Kuvatekstiä korjattu 17.11. kello 14.11.: Matti Pahkala on Pyhäjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja, ei kunnanjohtaja.