Doris Buchtin elämä on nykyään yhtä Ikeaa. "Herään joka aamu puoli kuusi ja katson, miltä se näyttää."
Eloisa eläkeläinen, joka asuu ikääntyneille varatussa kerrostalossa aivan Haaparannan sinistä ihmehallia vastapäätä, vahtii rakennustyömaan tapahtumia keittiönsä ikkunasta. Huvitusta varten hän hankki oikein jakkaran, jolta voi rennosti kontrolloida edistystä.
Doris Bucht valmistautuu perusteellisesti ikkunan takaiseen maailmaan. "Luen joka päivä 5-6 sivua, mielenkiintoinen tuo Kamprad", hän toteaa selaten jämäkkää "Ikean historiaa".
Olohuoneessa tunnelmaan virittää koivunkirjava sohvapöytä. Maksoi vain puolet siitä, mitä muualla, Doris Bucht uskoo. Myös lounaalle pistäytynyt tytär Stina Bucht-Larsson suunnittelee jo muutosta kotiinsa.
"Tiedän tarkalleen, minkälaisen sohvan aion ostaa." Väriksi tulee beige.
Avajaistungosta Doris Bucht aikoo välttää. Sen sijaan hän järjestää ensi keskiviikkona omat juhlat.
"Koti on buukattu täyteen." Valikoidut pääsevät kurkistamaan pääsisäänkäynnin hulinoita yläilmoista, kuudennesta kerroksesta. "Silloin avaamme samppanjapullon."
Tähänkin asti on ovi käynyt näköalapaikkojen ykkösosoitteessa tiuhaan. Edellispäivänäkin sisään asteli ruotsalaisen iltapäivälehden Expressenin edustaja.