Ei ollut yllätys, että Pekingin kisoissa tuli vain kuusi dopingkäryä. Testimäärät ja niiden tarkkuus olivat varsin hyvin urheilijoiden ja valmentajien tiedossa, joten mahdollinen kiellettyjen aineiden käyttö osattiin lopettaa hyvissä ajoin ennen kisoja.
Silti oli niitä, jotka ottivat tietoisen riskin: jo vuosikymmeniä kiellettyjen aineiden listoilla olleista anabolisista steroideista kärysivät 7-ottelija Ljudmila Blonska (Ukraina), painonnostaja Igor Razoronov (Ukraina) ja kisoja edeltävällä leirillä kärähtänyt aitajuoksija Fani Halkia (Kreikka).
"Myös betasalpaajasta kiinni jäänyt eteläkorealainen ampuja Kim Jong Su tiesi taatusti, ettei sykettä alentava aine ole sallittu ammunnassa. Ja espanjalaispyöräilijä Isabel Moreno oli tuskin epätietoinen siitä, että erytropoietiini testataan kisoissa. Silti kaikki olivat valmiit ottamaan riskin", Suomen antidopingtoimikunnan lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä sanoo.
Kuudes kärynnyt oli vietnamilainen voimistelija Thi Ngan Thuong Do, jonka kielletty aine oli nesteenpoistolääke.
"En ollenkaan yllättynyt, että käryjä tuli niin vähän. Pekingin testien laajuus oli niin hyvin kaikkien tiedossa. Vaikka kasvuhormoninkin käyttöä testattiin, urheilija hyötyy niistä aineista eniten harjoituskaudella. Ja toiseksi: kasvuhormoni poistuu elimistöstä 10-12 tunnissa, joten kisojen läheinenkään käyttö ei olisi näkynyt testeissä", Seppälä sanoo.
Englannin yleisradioyhtiö BBC epäili Pekingin kisojen alla, että testituloksia mahdollisesti manipuloitaisiin ja että erytropoietiinia matkivat aineet eivät näkyisi testeissä. BBC väitti myös, että aineita saa vapaasti internetistä.
"Verkossa kaupataan kaikenlaisia valmisteita, mutta niiden sisältö on varsin kyseenalainen. Enkä usko lainkaan, että tuloksia olisi manipuloitu Pekingissä, sellainen ei tänä päivänä onnistu helposti: olisi liikaa lahjottavia ihmisiä", Seppälä naurahtaa.
Veridopingia yhä, geenimanipulaatio tulee
Veridoping, jossa urheilijan punasolumäärää ja siten hapenottokykyä kasvatetaan aiemmin talteen otetulla omalla verellä, on Seppälän mukaan jopa lisääntymässä.
"On viitteitä, että keino olisi edelleen käytössä. Vaikka menetelmä on kielletty, siitä ei jää kisoissa kiinni kuten erytropoietiinista."
Seppälä uskoo, että lähivuosien painopiste on geenimanipulaatiossa. Lisäämällä eseptoreiden määrää geneettisesti voidaan esimerkiksi vahvistaa elimistön oman testosteronin vaikuttuksia. Arvellaankin, että geeniterapialla päästäisiin moninkertaisiin vaikutuksiin tavalliseen dopingiin verrattuna. Pikajuoksijalle taas saataisiin nopeutta lisäämällä nopeita lihassoluja.
Italian ympäriajon yhteydessä on jo löydetty hotellihuoneista lääkeaineita, jotka saattaisivat viitata geeniterapiaan.
"En silti usko, että geenimanipulaatio olisi vielä urheilukäytössä. Lääketieteellisessä käytössäkin ollaan vielä alkuaskeleilla. Mutta muutaman vuoden kuluttua tilanne voi olla jo toinen", Seppälä pelkää.
Harjoituskauden testaus lapsenkengissä
Pahin dopingongelma ei enää liity arvokilpailuihin vaan harjoituskauteen, jolloin hankitaan voima- ja kestävyysominaisuuksia.
"Hyvin harvassa maassa harjoituskauden testaus on yhtä laajaa kuin Suomessa, sillä eihän antidopingtoimikuntaa vastaavaa organisaatiotakaan ole kuin muutamassa kymmenessä maassa. Tämä on iso aukko. Toki kansainvälisillä liitoilla on mahdollisuus tehdä testejä, mutta usein urheilijan etsiminen vaikka harjoitusleiriltä jostain viidakosta voi olla ylivoimaista", Timo Seppälä toteaa.
Maailman antidopingtoimisto WADA on avainasemassa.
"WADA:lla on monia projekteja vireillä, ja niihin on myös satsattu rahaa. Voi olla, että tätä kautta saamme aikanaan kattavan ratkaisun harjoituskauden testaukseen", Seppälä toivoo.
WADA:n presidentti John Fahey on optimistinen toimiston omilla verkkosivuilla: "Monet urheilujärjestöt ovat kehittäneet huomattavasti harjoituskauden testaustaan. Ja monien maiden hallitukset ovat ottaneet asian tosissaan. Dopingtestauksesta on tullut älykkäämpää ja suunnitellumpaa kuin ennen, joten dopingtestiin on mahdollisuus joutua milloin tahansa, 365 päivänä vuodessa", Fahey sanoo.