Kolumni

Donald Trumpin nousu opettaa

Yhdysvaltojen seuraava presidentti valitaan runsaan kahden viikon päästä.

Yhdysvaltojen seuraava presidentti valitaan runsaan kahden viikon päästä. Käyty vaalikampanja on ollut hyvin poikkeuksellinen. Toinen keskeinen ehdokas, Donald Trump on vienyt vaalikampanja tasolle, jollaista ei ole Yhdysvalloissa nähty ainakaan viimeisen sadan vuoden aikana.

Samalla hänen oman puolueensa johto on käytännössä jo täydessä sodassa oman ehdokkaansa kanssa.

Tällä hetkellä demokraattipuolueen ehdokas Hillary Clinton on todennäköinen vaalien voittaja ja seuraava Yhdysvaltojen presidentti, mutta vaalit ratkaistaan äänestämällä, ei gallupeissa.

Ehdokkaan yksi paha flunssa voi vielä muuttaa asetelmia.


Politiikan teon
kannalta olennaista on se, että mitä tapahtuu kongressille. Tällä hetkellä republikaaneilla on enemmistö sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.

On mahdollista, että Trump johdattaa republikaanit tappioon myös kongressin täytevaaleissa.

Näin voin käydä etenkin senaatissa, mikä toisi presidentti Hillary Clintonille enemmän käytännön valtaa kuin presidentti Barack Obamalla on ollut.


Barack Obama
on viime vuodet taistellut jatkuvasti republikaanienemmistöisen kongressin kanssa, mikä on rajoittanut paljon hänen todellista poliittista liikkumatilaa etenkin kotimaan politiikassa. Tilanne voi nyt muuttua.

Tapahtui vaaleissa kuinka tahansa, monelle taholle tulee vaalien jälkeen itsetutkistelun paikka. Miten näin kaoottiseen tilanteeseen ylipäätänsä jouduttiin ja mitä tästä voidaan oppia?


Vaikeimpien kysymysten edessä tulee todennäköisesti olemaan republikaaninen puolue.
Etenkin Trumpin mukanaan tuoma murskatappio toisi paineita tehdä selkeä pesänselvitys vaalien jälkeen ja luoda parempi pohja tulevaisuutta varten.

Puolueella on edessään kaksi isoa haastetta: Trump ja äänestäjät. Mitä Trump tekee vaalien jälkeen ja mitä häntä todennäköisesti äänestävät yli 40 miljoonaa äänestäjää aikovat tehdä tulevaisuudessa?  

Puolueen pitäisi varmistaa, että se voi toimia jatkossa omissa valinnoissaan ennustettavammin samalla kun merkittävä osa puoleen kannattajista on valmis hyvin radikaaliin äänestyskäyttäytymiseen.

Republikaanit joutuvat myös miettimään, että kuinka laajentaa potentiaalista äänestäjäkuntaa esimerkiksi isoihin vähemmistöihin tilanteessa, jossa peruskannattajat ovat jo lähtökohtaisesti tyytymättömiä.

Tämä on hyvin vaikea tehtävä.

Donald Trumpin tulevaisuus on myös iso kysymysmerkki.

Käyttääkö hän nyt saatua menestystään hyväksi liiketoiminnassa vai politiikassa? Jos vastaus on politiikka, kova valtataistelu republikaanipuolueen sisällä jatkuu.


Yksi keskeinen
kysymys jo nyt on, mikä on ollut median rooli Donald Trumpin nousun mahdollistajana.

Ilman vuosikymmeniä jatkunutta julkisuudessa oloa ja tietoista henkilöbrändin rakentamista Donald Trump ei olisi voinut nousta keskeiseksi presidentinvaaliehdokkaaksi.

Erityisesti peräti 14 kautta pyörinyt Diili-ohjelma on vaikuttanut vahvasti Trumpin imagoon. New Yorkissa kuulee usein, että hän on ollut enemmän markkinoija kuin varsinainen kiinteistösijoittaja.


Donald Trumpin
mediakyvyt tulivat esille erityisesti republikaanipuolueen esivaaleissa. Hän käytti hyvin taitavasti hyväksi kaupallisen median lainalaisuuksia, ja hän teki itsestänsä jatkuvan uutisen.

Kysymyksessä oli molempia osapuolia hyödyttävä suhde.

Trump piti vaalikeskustelujen huomion itsessään ja media keskittyi häneen, koska halusi maksimoida katsojamäärät.

Vaaleista tuli tosi-tv:n jatke. Mitä suurempi jupakka, sitä paremmat katsojaluvut.


Jos haluamme
välttää Suomessa Donald Trump -ilmiötä, johtopäätös on yksinkertainen. Politiikan viihteellistymisen tulisi loppua.

Viemällä politiikkaa systemaattisesti viihteen areenoille, looginen lopputulema on Donald Trump.

Suomessa paine henkilökohtaisen brändin rakentamiseen näkyy jo koko maan kattavissa eurovaaleissa. Ilman jo valmista koko maanlaajuista julkisuutta eurovaaleissa on lähes mahdotonta päästä enää lävitse.

Tämä suosii pitkän uran tehneitä poliitikkoja, urheilijoita tai muita valtakunnan julkkiksia.


Yksinkertainen tapa
hillitä viihteellistymistä olisi siirtyminen listavaaleihin.
Puolueet käytännössä määrittelisivät vahvemmin kenellä on todellisia mahdollisuuksia päästä lävitse vaaleista. Tähän tuskin kuitenkaan Suomessa lähiaikoina siirrytään.

Media ei voi välttää vastuutaan. Erityinen vaade tulisi asettaa Ylelle, joka pystyy parhaiten vastustamaan kaupallisia paineita.

Vaalien ja vaalikeskustelujen ei pitäisi olla seuraleikkejä.

Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.