Rotuaari Piknik alkaa tänään keskiviikkona kello 19.30, jolloin esiintyy Don Johnson Big Band.
"Meillä on tässä tilanne, että ystäväni, joka kävelee lohivoileivän kanssa, joutui juuri lokkien hyökkäämäksi. Eli tämä piknik on menossa pahasti pieleen!", nauraa Don Johnson Big Bändin laulaja Tommy Lindgren.
"Ehkä siirrymme rauhallisempaan puistoon täältä torin reunasta. Helsingissä, jossa asun, käyn aina silloin tällöin piknikillä Suomenlinnassa tai Mustikkamaalla", hän kertoo, mutta kiistää olevansa mikään piknik-intoilija.
Tommy ja hänen bändinsä Don Johnson Big Band hyppää tänään ensimmäisenä Rotuaari Piknikin lavalle. Tahti jatkuu kiivaana; Oulusta pojat siirtyvät Tampereelle, sitten Joensuuhun ja siitä seuraavalla viikolla Savonlinnaan ja Poriin.
"Mukavaa työtähän tämä on, pysähdymme välillä uimaan ja nauttimaan kesästä. Verrattuna talveen, eihän tässä ole mitään valittamista. Sitä paitsi viime kesä oli todella rauhallinen, koska teimme levyä", hän kertoo.
"Väsynyt onnellisuus on edelleen mahdollista keikkojen välissä, etenkin jos on hyvä keikka takana. Meillä on aina tärkeä saada hyvää energiaa keikalle." Tommy lisää.
Viimeksi Don Johnson Big Band kävi Oulussa huhtikuussa, mutta aivan ensimmäisen kerran he olivat täällä 2001 Oulun Musiikkivideofestivaalien vieraana. Tuolloin bändistä ei ollut kuullut juuri kukaan.
"Muistan sen keikan todella hyvin. Samalla lavalla esiintyi Extreme Duudsonit ja pojat intoutuivat heittelemään ja hieromaan toisiinsa raakoja kananmunia. Kuoria tarttui meidän instrumentteihimme ja kosketinsoittaja sai kaivella niitä koskettimien välistä vielä puoli vuotta jälkeenpäin", Tommy muistelee huvittuneena.
"Se oli todella hauska kokemus ja saimme lavalle vielä breikkaajia esiintymään soittomme ajaksi", hän jatkaa.
Don Johnson Big Band on niitannut energisellä musiikillaan itsensä läpi pysyvästi suomalaisten mieliin. Viime keväänä uusin levy nousi listakärkeen ja on keikkunut sen tuntumassa näihin päiviin asti. Pian on tulossa kymmenvuotismerkkipaalukin eteen. Nuoret lukiolaiskaverukset ryhtyivät keskenään soittopuuhiin 1996.
"Joo-o, kymmenen vuotta olemme kavereiden kanssa puuhastelleet, riippuu tietysti mistä laskun aloittaa, mutta ensimmäisen omakustannelevyn julkaisimme aprillipäivänä 2000", Tommy kertoo.
Musiikilliseksi taustakseen ja vaikuttajakseen Tommy mainitsee oululaisen tiernapoika-
perinteen.
"Läppäähän se on, mutta en silti voi kiistää, etteikö sillä jotain vaikutusta olisi ollut. Jo ala-asteella olin pariin kertaan mänkki ja sitten Murjaanien kuningas. Osaan ne laulut edelleen ulkoa. Ehkä tapaukset ovat jättäneet alitajuntaan samanlaisen jäljen, kuin viisi vuotta kestänyt kitaranopiskeluni, joka ei johtanut yhtään mihinkään", hän nauraa.
Tommy Lindgren meni lukion jälkeen 1987 armeijan siviilipalvelukseen ja pääsi töihin Amnesty Internationalin toimistoon Helsinkiin. Sinne hän jäi sitten useammaksi vuodeksi, mutta lopetti pari vuotta sitten, kun aika ei enää riittänyt sekä musiikkitouhuihin että päivätöihin.
"Kyllä nämä asiat ovat minulle tärkeitä edelleen ja seuraan maailmantapahtumia. Yritän yhä kantaa korteni kekoon olemalla Amnestyn ja muutaman muun järjestön jäsen. Mutta en usko, että pystyn musiikillani vaikuttamaan näihin asioihin", Tommy miettii.
"Toisaalta nuoret seuraavat tarkkaan, mitä heidän idolinsa puuhaavat. Jos pystyn esimerkilläni herättämään mielenkiintoa hyvien asioiden puolesta, niin hieno homma."