Naparetkeilijä Dominick Arduinin yritys valloittaa maailman ensimmäisenä naisena pohjoisnapa on päättynyt traagiseen katoamiseen. Viimeinen etsintäyritys ranskalaissuomalaisen Dominickin löytämiseksi napajäätikön tuntumasta vajaan tuhannen kilometrin päästä pohjoisnavasta päättyi menneellä viikolla tuloksetta ja etsinnät lopetettiin.
Naparetkien ranskalaisen järjestäjäyhtiön Cerpolexin toimitusjohtaja Bernard Buigues uskoi maanantaina Helsingissä, että Dominickia on kohdannut ensimmäisenä vaelluspäivänä kohta lähdön jälkeen onnettomuus hänen ryhtyessään ylittämään osittain jääpeitteistä vesialuetta. Buiguesin teorian mukaan Dominick olisi voinut kaatua kanootillaan ja painua veden alle. Toisaalta hän on voinut hinata kanootin perässä ahkiota, joka on vettynyt tai kaatunut ja vetänyt melojan perässään
Edelleen Buigues kertoi, että Dominick lähti uskaliaaseen yritykseensä ilman vedenpitävää pelastautumispukua, sillä valmistaja oli toimittanut hänelle lähtöalueelle Khatangaan "kaksimetriselle henkilölle" sopivan vedenpitävän puvun. Dominick oli koettanut sovittaa sitä itselleen, mutta hylännyt tämän varusteen todettuaan, että vesi olisi joka tapauksessa päässyt sen kauluksesta sisään. Edelleen tällaisella puvulla melominen olisi ollut lähes mahdotonta.
Dominickin naparetken vaiheita kerrattiin tiedotustilaisuudessa maanantaina Helsingissä, jonne toimitusjohtaja Buigues lensi Pohjois-Venäjältä.
Cerpolexin etsintä- ja pelastusretkikunta löysi kyllä toisella pelastuslennollaan kuuden päivän päästä lähdöstä Dominickin ensimmäisen leirin kantavan jääalueen reunalta ja seurasi hänen etenemisuraansa noin kahdeksan kilometrin päähän ohuen jään reunaan, jonne jäljet päättyivät.
Railoalueen reunalla
"Torstaina, 11. maaliskuuta oletimme uudelleen helikopterin Dominickin leirin sijaintipaikalle. Helikopteri, jossa on mukana Francois Bernard, viiden hengen miehistö ja useita venäläisiä tarkkailijoita lentää useaan kertaan yli sen alueen, jossa Dominickin pitäisi olla. He löytävät hänen jälkensä ja yhden pysähtymispaikan. He seuraavat jälkiä railoalueen reunalle, joka on jo alkanut jäätyä umpeen."
Pelastusmiehistö olettaa, että Dominick on ylittänyt jäätymässä olevan railoalueen sen toiselle reunalle ja alkaa etsiä jälkiä vastakkaiselta rannalta laajentaen aluetta vähän kerrassaan. Edellisen päivän huono sää on nimittäin voinut ajaa jäälautat pohjoiskoillisen suuntaan. Päivän päättyessä ei kuitenkaan havaittu muuta kuin mainitut jäljet leiristä ja veden ääreen päätyvät jäljet.
Dominick tunsi jäätikön vaarat
Dominick piti jo ennen naparetkelle lähtöä suurten railojen ylitystä matkan vaativimpana yksittäisenä haasteena. Hän uskoi selviävänsä jopa hyiseen veteen putoamisesta, mutta vedenpitävää pelastautumispukua siinä olisi tarvittu.
Napamantereen toisena haasteena Dominick piti railoja: jos jäät alkavat aueta yöllä naparetkeilijän nukkuessa, täytyy pystyä nopeaan toimintaan. Uudenaikaisessa pakkasvarustuksessa hän osasi Buigusin mukaan toimia. Hänellä oli runsaasti kokemusta arktisista oloista.
Napajään tuntumassa arktisilla alueilla vaeltelevat myös jääkarhut. Ne ovat konkreettinen vaara. Pedot ovat aina nälkäisiä ja haistavat ihmisen pitkänkin matkan päästä. Vaikka Dominick oli aseistautunut revolverilla, olisi yksi tai kaksi jääkarhua ollut hänelle todellinen uhka.
Heikkoja jäitä ja railoja
Dominick Arduin lähti kohtalokkaalle naparetkelleen tasan kuukausi sitten, 5. maaliskuuta, Pohjois-Venäjältä Severnaja Zemljan saaristosta Arktisheskin niemeltä. Satelliittikuvat lähtöalueen Cape Arctisheskin läheltä tiesivät kertoa erittäin laajasta avovesialueesta, joskin varmoja ei voitu olla oliko kyseessä avovettä vai kirkasta jäätä.
Toimitusjohtaja Buigues kertoi, että avovesialue oli osittain jäässä ja osittain vielä auki, mutta sen yli johti mahdollisesti joitain kannaksia, joita pitkin Dominick ajatteli edetä. Tämän vesialueen ylitti viidestä retkikunnasta kolme. Dominick ja ranskalainen Frédéric Chamard-Boudet päättivät lähteä ylittämään sitä hiihtäen ja tarvittaessa meloen. Tämä johtui ilmeisesti siitä, pohjoisnavan valloitus voidaan hyväksyä virallisesti vain, jos valloitus on alkanut mantereelta.
Ranskalainen pyysi jo kolmen päivän päästä apua ja myös Dominickin etsinnät aloitettiin, kun häneen ei saatu yhteyttä. Seuraavana päivänä ranskalainen evakuoitiin, Dominickista ei saatu havaintoja. Helikopterietsinnät jatkuivat, ja 11. maaliskuuta löytyi Dominickin vanha leiri.
Ranskalainen Cerpolex hankki tämän jälkeen Hollannista lämpökameran ja 18. maaliskuuta kaksi helikopteria ja etsintämiehistö jatkoi Dominickin etsintöjä, mutta tuloksetta. Etsintöjä jatkettiin vielä seuraavana päivänä, mutta Dominickistä ei löytynyt jälkeäkään. Hänen satelliittipaikantimensa ei ensimmäisen päivän jälkeen antanut mitään tietoa, eikä satelliittipuhelin ole toiminut.
Dominickin ystävät järjestivät vielä maaliskuun alussa alueelle etsintälennon. Sekään ei tuonut katoamiseen lisäselvitystä.
Dominick järjesti naparetken yksityisesti ja pelastuslennot Cerpolexilta etukäteen
Dominick Arduin oli Suomen Ladun leivissä noin 15 vuotta ja toimi Ladun sataprosenttisesti omistaman Kiilopään Tunturiretket Oy:n toimitusjohtajana kolme vuotta.
Yhtiön päätuotteina ovat olleet vaellukset Lapissa ja Jäämeren alueella, revontuli- ja tähtiviikot, maastopyörävaellukset ja sauvakävelyretket. Ulkomaalaisten osuus yrityksen asiakkaista on ollut peräti 95 prosenttia. Se luetaan Dominickin ansioksi.
Suomen Ladun toiminnanjohtaja Tuomo Jantunen toteaa, että Suomen Ladulla ja arktisten alueiden matkailua hoitavalla Carpolexilla ei ole mitään sopimusyhteyttä. Dominick Arduin lähti naparetkelleen omalla vapaa-ajallaan. Hän hankki sponsorit ja osti kaikki järjestelyt omaan retkeensä Cerpolexilta ja maksoi itse mm. kuljetuksista ja mahdollisista pelastuslennoista yhtiölle etukäteen.
Cerpolex teki neljä etsintä- ja huoltolentoa 9.?19. maaliskuuta ja on toiminnanjohtaja Jantusen mukaan siis täysin vastuussa etsinnöistä. Lisäksi vastuuta on ollut käytännön mukaan myös venäläisillä viranomaisilla. Viimeisen etsinnän järjesti ja kustansi Dominickin yksityinen ystäväjoukko Jatulin Tarha ry.