Yhteisvaluutta euro on nyt vahvimmillaan lähes puoleentoista vuoteen. Eurosta on tällä viikolla maksettu korkeimmillaan 0,9452 dollaria.
Kevään mittaan euro on vahvistunut lähes 10 senttiä.
Valuuttamarkkinoita seuraavat ekonomistit uskovat, että euro voi vahvistua edelleenkin ja lähestyä niin sanottua pariteettia, jolloin yksi euro maksaa yhden dollarin.
Euroopan talouden hyvyys ei ole kuitenkaan euron vahvistumisen varsinainen syy.
”Yhteisvaluutta euron nousu on pikemminkin dollarin heikkoutta kuin euron vahvuutta. Dollari on heikentynyt myös Japanin jeniin nähden”, muistuttaa Sammon pääekonomisti Tarja Heinonen.
Yhdysvallat ei ole enää siinä määrin kansainvälisten sijoittajien suosiossa kuten vielä vuosi sitten. Sijoittajat ohjaavat nyt miljardejaan Euroopan pääomamarkkinoille.
Sijoittajia huolestuttaa Yhdysvaltain suuri vaihtotaseen alijäämä. Se on taas seurausta kotitalouksien ja yritysten velkaantumisesta. Myös liittovaltion budjetti on tämän vuoden aikana kääntynyt alijäämäiseksi.
Yhdysvaltain budjetin alijäämää ovat kasvattaneet puolustusmenojen voimakas kasvu yhdessä terrorismin vastaiseen taisteluun myönnettyjen varojen kanssa.
Liittovaltion verotulot ovat samanaikaisesti laskeneet, kun Yhdysvaltain hallitus on laskenut kansalaisten veroja, jotta talouden pyörät alkaisivat pyöriä kovempaa.
Yhdysvaltain vaihtotaseen vaje on noussut lähes neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
”Talouden nyrkkisääntö on, että 3,5 prosentin alijäämä alkaa olla hälytyssignaali markkinoilla”, huomauttaa Heinonen.
Esimerkiksi Suomessa vaihtotase on ylijäämäinen lähes seitsemän prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli tuon verran enemmän maahamme virtaa rahaa kuin täältä lähtee pois.
Teollisuudessa paljon
vapaata kapasiteettia
Osuuspankkikeskuksen pääekonomisti Timo Lindholm on samaa mieltä Heinosen kanssa siitä, että osakemarkkinoiden epävarmuus on kääntänyt sijoitusvirran Yhdysvalloista Eurooppaan.
”Yhdysvalloissa teollisuuden kapasiteetin käyttöaste on edelleenkin 75 prosentin nurkilla eli siellä on vähän tarvetta uusiin investointeihin, jotka kiihdyttäisivät talouskasvua”, painottaa Lindholm.
Lindholmin mukaan Yhdysvaltain ripeä talouskiihdytys alkuvuodesta 2002 on todennäköisemmin seurausta asevarustelumenoista kuin aidosta kasvusta.
”Talvella näytti jo siltä, että Yhdysvaltain talous oikenee ja nousu säteilee Eurooppaan, mutta nyt se on taas hämärämpää.”
Lindholm kehottaa tarkkailemaan myös Yhdysvaltain keskuspankin Fedin korkokäyttäytymistä.
”Korot ovat yhä erittäin alhaalla; keskeisin ohjauskorko 1,75 prosentissa. Jos pääjohtaja Alan Greenspan odottaisi talouden selvästi nousevan tämän vuoden aikana, ohjauskorkoa olisi jo nostettu.”
Inflaatiopaineet
helpottavat
Suomessa ja muissa euromaissa dollarin alamäki pitkään jatkuessaan painaa raakaöljyn hintaa alas, sillä öljytuotteet hinnoitellaan Yhdysvaltain dollareissa.
Dollarin heikentymisen pitäisi näkyä halvempina bensiinin,diesel-öljyn ja polttoöljyn hintoina. Myös maakaasun tuontihinnan pitäisi laskea, jos dollarin heikentyminen jatkuu.
Halventuva öljyn hinta pitää inflaatiopaineet kurissa tai painaa sitä jopa alas. Silloin Euroopan keskuspankin EKP:n ei tarvitse nostaa ohjauskorkoa nykytasoltaan eli 3,25 prosentista, ennen kuin euromaiden talous on vahvassa nousussa.
Vientisektorilla kilpailu kiristyy. Halpeneva dollari tuo paineita ainakin Suomen metsäteollisuudelle, kun amerikkalaiset tuottajat pääsevät levittäytymään heikentyneen valuuttansa ansiosta myös eurooppalaisille markkinoille.
