Dollari on jo pitkään menettänyt arvoaan, eikä muutosta näy. Sen asema maailman ykkösvaluuttana on horjumassa. Oleellista nyt on, pysyykö kehitys hallinnassa vai ei.
Oli aika, jolloin Yhdysvaltain dollarin asemalle ei yksinkertaisesti ollut ketään haastajaa. Mutta se aika on jo takana ja jotain uutta, vielä tuntematonta on kehittymässä. Meneillään on murrosvaihe, mikä samalla tarkoittaa kasvaneita riskejä.
On vain ajan kysymys, milloin maailmantaloudessa on ohitettu kaksi haamurajaa. Euron kurssi on jo käynyt hyvin lähellä puoltatoista dollaria. Raakaöljyn tynnyrihinta puolestaan on jo hiponut sataa dollaria. Vuodessa öljyn hinta on noussut lähes 60 prosentilla.
Dollarin ja öljyn arvoa liikuttelevat eri tekijät, mutta jotain yhteistä niillä on. Molemmat synnyttävät syvää epävarmuutta siitä, mitä on tapahtumassa. Ne myös estävät arvioimasta tulevaisuutta entisten sääntöjen pohjalta.
Yhdysvaltain vientiä halpa dollari auttaa tuntuvasti, eikä valuutan kurssi maan sisältä katsoen ole mikään ongelma. Tavallisia ihmisiä se ei hetkauta, ja liike-elämä enimmäkseen vain hyötyy asiasta.
Mutta kehitys yhdistyy yhä paheneviin varoituksiin talouden tilasta. Viimeksi torstaina Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Ben Bernanke puhui talouden kasvun hidastumisesta ja luottokriisin vaikutuksista. Seurauksena dollarin arvo kolahteli taas uusiin pohjiin ja dollarin myynti maailmalla kiihtyi.
Mikään ei viittaa siihen, että Amerikan taloudessa tapahtuisi äkkikäänne parempaan. Se taas tekee eurosta dollarille vaihtoehtoa kansainvälisenä päävaluuttana. Muutos vaikuttaa myös muihin tärkeisiin valuuttoihin, joiden arvo määräytyy vapaasti -- euron ohella Japanin jeniin ja esimerkiksi Kanadan dollariin.
Kiinalla on valtava ylijäämä, mutta se säännöstelee valuuttaansa. Nyt haetaan uutta tasapainotilaa. Muutoksessa kaikki tekijät vaikuttavat toisiinsa, eikä lopputulosta voida ennakoida. Dollari voi vakiinnuttaa asemansa tai vajota lisää ja muuttua tärkeäksi valuutaksi muiden joukossa, vailla entistä ylivoimaa.
Ehkä erikoisinta silti on, miten vähän meneillään olevat mullistukset tuntuvat mihinkään vaikuttaneen.
Öljyn hinnan jatkuvan nousun olisi luullut aiheuttavan isoja vaikeuksia kaikkialla, hyydyttäneen talouskasvua rikkaissa tai kehittyvissä maissa ja lamauttaneen kaiken siellä, missä toimeentulo on hyvin pienestä kiinni. Mitään erityistä ei silti näytä tapahtuneen, ehkä Suomen paperiteollisuutta lukuunottamatta. Se kärsii epäsymmetrisestä shokista: laskutusvaluutan halpenemisesta sekä raaka-aineiden ja työn kalleudesta.
Yhdysvalloista leviävä luottokriisi aiheutti pörsseissä paniikin, joka meni ohi. Taas palattiin entiseen, vaikka kriisi sinällään ei vielä mitenkään ole ohi. Dollarin jatkuvan romahduksen ja vastaavasti euron kallistumisen taas pitäisi kovastikin näkyä kansainvälisessä kaupassa, mutta toistaiseksi hiljaista on silläkin suunnalla ollut.
Paras selitys näille omituisuuksille löytyy Kiinan, Intian, Venäjän ja Brasilian suunnalta. Vain muutama vuosi sitten Yhdysvaltain tapahtumat heiluttivat koko maailmantaloutta. Nyt ne aiheuttavat vain jonkinlaisia väreitä. Se taas kertoo siirtymisestä yksinapaisesta moninapaiseen maailmaan. Suuri Yhdysvallat on saamassa rinnalleen muita isoja maita.
Mutta tällaiseen uuteen tasapainotilaan siirtyminen harvoin tapahtuu ilman häiriöitä.
Dollarin lasku ja öljyn hinnan nousu näyttävät jatkuvan. Jossain tulee vastaan raja, jolloin näillä asioilla on jo todellista merkitystä.