Dna- ja sormenjälkitietojen vaihto EU-maiden poliisien kanssa on siivittänyt erityisesti omaisuus- ja huumerikosten tutkintaa, kerrotaan keskusrikospoliisista. Tietojen vaihto auttaa myös muodostamaan kokonaiskuvaa liikkuvasta rikollisuudesta Euroopassa.
EU-maat vaihtavat rikoksesta epäillyiltä tai tuomituilta otettuja dna- ja sormenjälkitietoja, jotta ne löytäisivät vastaavuuksia poliisitutkintojen aikana kerätyille niin sanotuille "pimeille tahroille". Pimeille tahroille ei löydy vastaavuuksia kansallisista rekistereistä.
Suomessa dna-vaihdon kautta saaduista osumista on ollut hyötyä muun muassa laajojen asuntomurtosarjojen ja kultakauppavarkauksien tutkinnassa. Erityisesti Ruotsin liittyminen vaihtoon maaliskuussa on edistänyt rikosten tutkintaa Suomessa. Suomi on saanut jo yli sata osumaa ruotsalaisrekisteristä. Osa näistä oli maiden kahdenvälisen yhteistyön aikana ennestään huomattuja, mutta osa kokonaan uusia, sanoo projektipäällikkö Ulla Mansikka-Ahonen keskusrikospoliisista.
Suomi on ollut mukana dna-vaihdossa vuodesta 2009. Suomen ja Ruotsin lisäksi mukana ovat Itävalta, Hollanti, Latvia, Liettua, Viro, Puola ja Slovakia.
Saksan on tarkoitus liittyä vielä tämän vuoden puolella.
- Se tulee olemaan massiivinen operaatio, Saksassa on noin kolme miljoonaa dna-profiilia, Mansikka-Ahonen sanoo.
Dna-vaihto on määrä ottaa käyttöön kaikissa EU-maissa, kunhan jäsenmaat toteuttavat tarvittavat muutokset.
----------
Korjattu aiempaa uutista klo 12:22: Suomi on saanut yli sata osumaa ruotsalaisrekisteristä tähän mennessä, ei vain kesän aikana.