Dna-tutkimusten ja -rekisterin laajentaminen kattamaan rikosepäiltyjen lisäksi myös muita kansalaisia ei saa ainakaan vielä sisäasianministeri Kari Rajamäen (sd.) varauksetonta kannatusta.
"En halua ottaa asiaan kantaa ilman tarkempaa tietoa esimerkiksi laajentamisen kustannuksista. Nykyisellään tutkimus on kovin kallista. Aiheeseen palataan syksyllä, kun tulevia painotuksia harkitaan poliisijohdon kanssa", Rajamäki sanoi Kuusamon-vierailunsa yhteydessä maanantaina asiaa häneltä kysyttäessä.
Hiljattain eräät viranomaiset ovat todenneet muun muassa Kalevassa, että dna-näytteitä kannattaisi ryhtyä ottamaan kaikilta suomalaisilta syntymän jälkeen. Näin massarikollisuutta voitaisiin selvitellä paljon tehokkaammin. Lisäksi se auttaisi onnettomuuksien uhrien tunnistamisessa.
Pari tuhatta "osumaa" viime vuonna
Poliisijohtaja Jorma Toivanen sisäasianministeriöstä arvioi, että tällä hetkellä poliisilla ei ole resursseja lisätä dna-tutkimuksiaan. "Yksi tutkimus maksaa noin 500 euroa. Korkea hinta on yksi tekijä, mikä rajoittaa toiminnan laajentamista."
Laajentaminen edellyttäisi myös lainmuutosta, sillä nykyisen pakkokeinolain mukaan dna-näytteitä voidaan ottaa tutkittaviksi vain tietyiltä rikosepäillyiltä, Toivanen lisää.
Viimeisten viiden vuoden aikana keskusrikospoliisi on kuitenkin voinut kasvattaa dna-rekisteriään ja testausten määriä, kun määrärahoja tarkoitukseen on lisätty. Toivasen mukaan väkivalta- ja seksuaalirikosten selvittämiseen on syntynyt merkittävä apuväline.
"Tällä hetkellä dna-rekisterissä on yli 20 000 henkilöä. Viime vuonna osumia saatiin jo yhtä paljon kuin sormenjälkirekisteristä eli parisen tuhatta", Toivanen selvittää.
Sormenjälkirekisteri on kymmenen kertaa laajempi dna-rekisteriin verrattuna
Kustannukset laskussa
Testausten määrää on voitu lisätä siksikin, että viime vuonna näytteenotossa siirryttiin verinäytteestä niin sanottuun poskitikkumenetelmään, jossa dna voidaan taltioida helposti sylkinäytteestä. Tutkittaviksi saapui runsaat 12 400 rekisterinäytettä, kun määrä vuotta aikaisemmin oli vain 1 240.
Toivanen laskee, että dna-rekisterin laajentamiselle voi avautua uusia mahdollisuuksia jo lähitulevaisuudessa, sillä hän uskoo tutkimuksessa käytettävien kemikaalien kalliden hintojen painuvan laskuun.
Kaikkia kansalaisia koskevan dna-rekisterin perustaminen koettiin eräissä arvioissa tarpeelliseksi tarpeelliseksi tsunami-katastrofin uhrien tunnistamisen yhteydessä alkuvuodesta. Toivanen kuitenkin huomauttaa, että enin osa tunnistamisista voitiin tehdä hampaiden perusteella, mikä on merkittävästi halvempi ja helpompikin tunnistamismenetelmä kuin dna-tutkimus.
"Hammaskartathan on saatavilla nähtävästi lähes kaikista kansalaista, kiitos kattavan hammashuoltomme", hän muistuttaa.