Keskustelu suomalaisista rutiininomaisesta kerättävästä DNA-rekisteristä herättää asiantuntijoissa ristiriitaisia ajatuksia. "DNA-rekisteri olisi valvontamenetelmä, jonka avulla ihmiset luokiteltaisiin uudella tavalla", filosofian professori Timo Airaksinen Helsingin yliopistosta varoittaa.
Koko kansaa käsittävästä yhtenäisestä rekisteristä ei toistaiseksi ole keskusteltu poliittisella tasolla. Sisäministeriöllä ei ole rekisteriin toistaiseksi kantaa.
"Mitään DNA-rekisteriä ei ole aktiivisesti perusteilla", valtiosihteeri Kari Salmi sisäministeriöstä vakuuttaa. Mahdollisen DNA-rekisteröinti niin, että siihen liittyisivät henkilötiedot, on herättänyt keskustelua myös yksilösuojan säilymisestä. Keskustelu valtakunnallisesta DNA-rekisteristä on tullut esiin Aasian katastrofin uhrien tunnistamisen yhteydessä.
Airaksinen korostaa, että järkytyksen hetkellä ei kannatta tehdä kauaskantoisia päätöksiä. "Eikä edes keskustella asiasta", hän sanoo. Airaksisen mukaan suomalaiset luottavat vahvasti valtioon ja taipuvat herkästi valvontaan. "Maassa, jossa rakastetaan valtiota, kontrollit tuntuvat suorastaan houkuttelevilta, Monet ovat jopa innoissaan." Hän muistuttaa, että valvonnan lisääntyminen sisältää aina riskejä.
Akatemiaprofessori Lauri Aaltonen Helsingin yliopistosta varoittaa yksiönsuojaan liittyvistä riskeistä. "Rikollisten ja vainajien tunnistaminen ovat arvokkaita asioita, mutta hyvin suurista vasta-arvoista puhutaan nyt yksilösuojan kontekstissa", Aaltonen toteaa. Aaltonen muistuttaa, että DNA-rekistereistä huolehtivien, tulevien valtiovaltojen laaduista ei ole takeita.
Aukoton järjestelmä kallis
Järjestelmällinen DNA-tietojen kerääminen kävisi kalliiksi. Teknisesti näytteenotto on helppoa, mutta säilytys maksaa.
"Kyse olisi kymmenistä, jopa sadoista miljoonista euroista", professori Juha Kere Tukholman Karoliinisesta instituutista sanoo.
Kere muistuttaa, että näytekirjanpidon on oltava luotettavuudeltaan pankin tilitietojen tasoista ja se lisäisi ylläpitokustannuksia. Keren mielestä DNA-rekisterin perustaminen ei olisi kustannustehokasta verorahojen käyttöä. "Oltaisiinko valmiita tekemään kallis investointi, kun kerran vuosisadassa tapahtuu suuronnettomuus, siksi, että on valmius tunnistaa kaikki?"
Kere ei ole huolissaan mahdollisen DNA-rekisterin yksilösuojasta. "Ihminen jättää jälkiä, missä ikinä liikkuukin. Ei hyvin valvotussa näytepankissa ole riskejä", Kere vakuuttaa.
Poliisille riittää oma rekisteri
Keskusrikospoliisin laboratorion johtaja Marja-Leena Eskelinen toteaa, että poliisin tutkintaan nykyinen rikospohjainen rekisteri riittää.
Eskelisen mukaan rekisterin käyttöönotto vaatisi pitkän lainsäädännöllisen työn. Eskelinen ei usko nopeaan ratkaisuun. Hän muistuttaa, miten vaikeaa oli sada voimaan nykyinen laki, joka mahdollistaa sen, että kuuden kuukauden maksimirangaisturikoksesta epäilty henkilö taltioidaan poliisin tiedostoihin.
"Lainsäädännön täytyisi lähteä ihan toiselta pohjalta, jos tällainen rekisteri haluttaisiin. Meillä on hyvin tarkat säädökset siitä, kuinka ihminen voidaan laittaa rekisteriin", Eskelinen toteaa.
