Helsingin poliisin apulaispoliisipäällikön Jari Liukun mielestä Suomessa dna-näytteitä ei osata hyödyntää vielä tehokkaasti.
Liukun mukaan näytteet koetaan liikaa vain vakavien rikosten, kuten törkeiden väkivaltarikosten, tutkintamateriaaliksi. Dna-näytteitä käytetään muun muassa Bodominjärven murhatapausten selvittämisessä.
Liukun mielestä dna-näytteiden oton normistoa ja lainsäädäntöä ei pitäisi muuttaa.
"Tämän hetkiset säännökset ovat rikostutkinnallisesti tehokkaita, jos niitä osataan hyödyntää oikein. Ne avaavat uusia näkökulmia tutkintaan jo tällaisenaan. "
Näytteetottoa säätelevät tiukat lait
Keskusrikospoliisin Oulun yksikön rikosylikomisario Ari Soronen olisi valmis siihen, että kaikilta suomalaisilta otettaisiin dna-näyte heti syntymän jälkeen.
"Ei kenelläkään rehellisellä suomalaisella pitäisi olla mitään pelättävää."
Soronen on sitä mieltä, että dna-tutkimuksen kehittyminen on paras asia, mitä rikostutkimukselle on tapahtunut moneen kymmeneen vuoteen.
Hän huomauttaa, ettei poliisin dna:n keräämiseen liity arveluttavia tekijöitä. Näytteenottoa säätelevät tiukat lait.
"Emme saa tutkia esimerkiksi mitään perinnöllisyyteen viittaavia yhteyksiä. Poliisi käyttää dna:ta pelkästään henkilöiden tunnistamiseen."
Keskusrikospoliisin laboratorion johtaja Marja-Leena Eskelinen korostaa, että keskusrikospoliisissa dna:sta etsitään vain tarpeellinen tieto henkilön tunnistusta varten.
"Emme tutki mitään henkilökohtaisia ominaisuuksia. Ainoa seikka, jonka epäillystä näemme, on sukupuoli."
Ei tarvetta
rekisterille
Eskelinen ymmärtää, että esitutkintaa suorittavien poliisien mielestä dna-tutkimus on tärkeä asia. Hän ei olisi kuitenkaan valmis perustamaan rekisteriä, josta löytyisivät kaikkien suomalaisten tiedot.
"Kyseessä olisi valtava taloudellinen panostus. Suomessa on miljoonakaupalla ihmisiä, joilla ei ole mitään tekemistä rikosten kanssa."
Sisäasiainministeriön valtiosihteeri Kari Salmi toteaa, että yleisellä dna-rekisterillä on puolensa.
Rekisteri helpottaisi esimerkiksi onnettomuuksien uhrien tunnistamista tilanteissa, joissa tunnistus muuten on hankalaa. Kuitenkaan yhteiskunnallista tai poliittista painetta rekisterin perustamiseen ei hänen mukaansa ole.
"Rekisteri sisältäisi hyvin henkilökohtaisia tietoja ihmisestä. Ilman perusteellista keskustelua sitä ei voisi hyväksyä."
Dna-näytteiden otto kuuluu tällä hetkellä pakkokeinolain alle. Näytteen saa ottaa henkilöltä, jota epäillään rikoksesta, jonka tuomio on vähintään kuusi kuukautta. Pakkokeinolain pykälästä johtuu, että näytteen ottajan on oltava samaa sukupuolta kuin näytteen antajan. Tämän Eskelinen näkisi mielellään muuttuvan.
"Onhan se vähän koomista, että suusta pumpulitikulla otettavaa sylkinäytettä varten pitää olla samaa sukupuolta."
Eskelisen mielestä dna-näytteiden ottoa voitaisiin kohdella samalla tavalla kuin sormenjälkien ottoa. Jälkimmäiseen riittää, että henkilöä epäillään rikoksesta.
"Nykyinen käytäntö on hallinnollisesti hankalaa ja työlästä. Lupa näytteeseen pitää hakea komisariotasolta. Näytteenotto pakkolain alta helpottaisi huomattavasti näytteenottoa ja nopeuttaisi sitä. Kyllä se elämää vähän helpottaisi."