Satoja miljoonia vuosia sitten maapallo oli matelijoiden valtakuntaa. Maan pinnalla tallusti dinosauruksia, ilmassa lenteli siipisaureja ja merissä eli kalojen ja äyriäisten lisäksi monia merimatelijoita, kuten kala- ja joutsenliskoja.
Matelijoiden valtakausi päättyi yhtäkkiä 65 miljoonaa vuotta sitten. Sen jälkeen mantereet ovat erkaantuneet toisistaan, merenpinta laskenut ja osa entistä merenpohjaa poimuttunut vuoristoiksi.
Huippuvuorten vuoriston ikiroudasta onkin viime vuosina kaivettu esiin kala- ja joutsenliskojen luita, jotka ovat vaipuneet meren pohjaan miljoonia vuosia sitten.
Luiden löytöpaikka Diabasodden sijaitsee Isfjorden-vuonon etelärannalla, Huippuvuorten pääkaupungin Longyearbyenin pohjoispuolella. Oslon Luonnontieteellisen museon tutkijaryhmä aloitti kaivaukset sen etelärinteellä jo kesällä 2004.
Ensimmäiset kaksi löytöä on määritelty 3 ja 10 metriä pitkiksi Kimmerosauruksiksi, jotka olivat keskisuuria Plesiosauruksia, joutsenliskoja.
Meressä eläneillä joutsenliskoilla oli neulanterävät hampaat, virtaviivainen ruumis ja voimakkaat evät, joilla ne uivat pitkiä matkoja saalistaessaan mustekaloja ja muita merimatelijoita.
Parin vuoden päästä, elokuussa 2006, löydettiin peräti 22:n joutsenliskon jäänteet. Niistä suurin osa lienee Kimmerosauruksia ja Tricleiduksia - yksi on 160 miljoonaa vuotta sitten elänyt kymmenmetrinen lyhytkaulainen joutsenlisko, Pliosaurus.
Paikalta on löydetty myös aiemmin tuntemattoman kalaliskon täydellinen kallo. Se on 1,1 metriä pitkä ja muistuttaa Englannista ja Saksasta löydettyä Ophthalmosaurusta. Eläin on voinut olla viisi metriä pitkä ja painaa 3 000 kiloa.
Viime kesänä tohtori Jørn Hurumin vetämä ryhmä löysi joutsenliskon metrin pituisen olkavarren luun, 10-15 selkänikamaa, osia lapaluusta, eväjalan luita ja kylkiluita. Löytö antaa uutta tietoa Tricleidus svalbardensis -lajista, joka on aiemmin tunnettu vain hyvin rikkinäisistä jäänteistä.
"Joutsenliskoja oli kaksi ryhmää, pitkäkaulaiset Plesiosaurukset ja lyhytkaulaiset Pliosaurukset", kertoo paleontologi Mikko Haaramo, joka tutkii muun muassa näitä muinaisia eläimiä. "Joutsenliskot tunnetaan vielä varsin huonosti, mutta Huippuvuorten uusi laji lienee lyhytkaulaiseksi kehittynyt Plesiosaurus, eräänlainen lajien välimuoto", hän arvioi.
"Vakavasti otettavia Tricleidus-lajeja on aikaisemmin löydetty vain yksi, 1900-luvun alkupuolella", Haaramo huomauttaa.
Huippuvuorten fossiileja ympäröivä sedimentti antaa viitteitä joutsenliskojen elinympäristöstä. Levät eivät säily fossiileina, mutta sedimentistä on kuitenkin löydetty mikroskooppisia leviä. Jäänteitä on myös simpukoista sekä mustekalalle sukua olevista ammoniiteista ja belemniiteistä. Niiden lisäksi joutsenliskot söivät kaloja sekä toisia merimatelijoita.
Joutsen- ja kalaliskojen hallitessa merta maa oli dinosaurusten valtakuntaa. Varhaisimmat lajit ilmaantuivat triaskaudella 230 miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäiset dinosauruksen jäänteet löydettiin Englannista 1800-luvun alussa. Sen jälkeen luiden perusteella on nimetty lähes 800 lajia, joista pienimmät olivat variksen kokoisia ja suurimmat jopa 40-metrisiä jättiläisiä.
"Tuoreimmat julkaistut löydöt ovat kahden viikon takaa, jolloin Acta Paleontologica Polonica -tiedelehdessä ilmoitettiin kahdesta Saharasta löydetystä uudesta petodinosauruksesta sekä Kaakkois-Aasiasta Amur-joen rannalta löydetyistä kahdesta ankannokka- eli hadrosauruksesta", Haaramo kertoo.