Ensin on selvittävä portista sisään kahden kita auki räyhäävän tanskandogin ohi, jotka luulevat elämäntehtävänään olevan Hannulan kotilinnan puolustuksen. Sitten pääsee kiroilevan isännän syleilyyn. Tämän miehen muistaa, jos on nähnyt. Timo Hannula on jättipakkaus kaikuvaa ääntä, korvat lukitsevaa naurua ja laajoissa kaarissa heiluvia käsiä.
Maestro heittää pyykkikorin rapuille, huitoo pedot loitolle ja saattaa vieraat turvaan.
Timo Hannulaa väsyttää. Ensinnäkin Herra Folk on juhlinut maisteriystävänsä kanssa juhannusta, on soudellut ja juonut - ja ihaillut Haapaveden Kirkkojärvelle eksynyttä harvinaista kaulushaikaraa. Toiseksi, edessä on viikko, jonka eteen on tehty vuosi töitä. Haapavedelle alkaa virrata taiteilijoita ja yleisöä.
Taiteellinen johtaja näkee painajaisia, joissa on yksitoikkoinen aihe. "Sataa. Sataa. Sataa."
Ensi kesänä tirehtööri haluaa vetää henkeä. Haapavesi Folkin vetovastuu jäisi välivuoden ajaksi jollekin toiselle. Hannula toivoo, että nuoremmasta soittajaporukasta tehtäisiin taiteellinen johtoryhmä .
Hannula on ollut folkin johdossa diktaattori omien sanojensakin mukaan. "En kuuntele ketään, mutta hyviä neuvoja alan ihmisiltä otan mieluusti. Ei siitä tule mitään, jos aletaan tehdä jostain bändivalinnoista kompromisseja."
Välivuoden aikana voisi soudella useammin Kirkkojärvellä ja käydä Ainalin lintujärvellä, Hannula haaveksii. Herra Folk täyttää elokuussa 50 ja väittää, että lähestyvä syntymäpäivä ei tunnu missään. Toisaalta hän esittelee naama irvessä jousikäden vaivojaan: "Tennis, golf ja tos."
Maestrolla tulee varmasti myös kiire, sillä hän valmistautuu johtamaan Nivalassa esitettävää Jorma Panulan uutta sävellystä.
Hannula pitää itseään keskinkertaisena kapuna, joka ei osaa huitoa läheskään niin pienesti kuin pitäisi.
"Ja Panula tulee katsomaan", sanoo kapellimestari kauhua äänessään.
Tirehtööri loikkii vessaan komentamaan tanskandogia, joka juo vettä suoraan vessanpöntöstä. Kotityöt sujuvat lausuntoa antaessakin mieheltä, joka jo 1980-luvulla vietti kolme vuotta koti-isänä ja polki Haapaveden raittia lastenistuin pyöräntarakalla, kauppakassit pyöränsarvissa heiluen.
Hannula suosittelee koti-isyyttä kaikille miehille. "Silloin joutuu olemaan pakosta lasten kanssa! On ihan turhaa hössötystä, että niiden kanssa tulisi muuten oltua."
Miesten syyllistäminen ja naisiin vertailu risoo häntä. "Ei ole miehelle luontaista hoitaa lasta. Miehelle on luontaista sirkkelöinti, kortinpeluu ja juopottelu."
Hannula on intohimoinen musiikkikasvattaja ja käskee aikuisia harrastamaan lastensa kanssa. Soitetaan! Hannula vaatii. Tai korjataan autoja, lisää.
Mutta mitä, jos lapsi ei halua? Hiljaisuus. "Ei sitä voi pakottaa," kolmen aikuisen pojan isä huokaa. "Omasta kokemuksesta tiedän."
Folkin sielu kahlaa Haapaveden Myllyojaan, keskelle virtaavaa vettä. Otetaan kesäkuva Pedon kanteen.
"Haapavesi on Pyhäjokilaakson kunkku kulttuurin saralla", Hannula näkee. "Ja haapavetiset ovat musikaalisia ja kirjallisia, tarinankertojia."
Kyllä Hannulaakin ihaillaan. Tiedetään, että on ollut kova temppu kasvattaa satojen päiden soittajalauma ja synnyttää kesätapahtuma.
Mitkä ovat Timo Hannulan parhaat ominaisuudet?
"Hah! Isot kädet ja jalat. Epämääräinen habitus. Iso ääni."
Virta vie mallin alushousut, mutta hän jatkaa toimistolle. Festivaalin loppurutistus sujuu pelimannipäälliköltä ilman kalsareitakin.
Bussikuljetus Oulusta Haapavesi Folkiin (Lisätietoja: www.oulu11.fi)
