Helsinki Digi- ja kännykkäkameroiden myötä valokuvauksesta on tullut osa arkista rutiinia. Kuvia on helppo tallettaa ja lähettää eteenpäin ja niitä voi katsella lähes missä tahansa.
"Kun kaikki on helppoa ja nopeaa, emme ehkä pysähdy katsomaan kuvia samalla tavoin kuin ennen", professori Matti Huttunen sanoo.
Digitekniikka ei Huttusen mukaan vähennä valokuvan terapeuttista voimaa ja merkitystä, mutta siihen liittyy toisenlaisia haittoja. Visuaalisten ärsykkeiden ja kuvien tulvassa on vaikea muodostaa ehjää kuvaa.
Tavallisia kamerakuvia on helppo hypistellä psykoterapiassa ja työntää pöydän yli terapeutin katseltavaksi, mutta digiajan kasvatit käyttävät näppärästi myös teknisiä apuvälineitä. "Kännykät ja kannettavat kulkevat nykyisin mukana vastaanotollekin", Ulla Hakola sanoi.
Lauri Mannermaan mukaan digiajan pahin uhka on kuvien hetkellisyys ja nopea deletointi. "On tärkeää, että kuvia tallennetaan ja tulostetaan, jotta niitä säilyy tulevillekin sukupolville."